Työelämä

Suolistosairauden ja työn yhdistäminen on todella yksilöllistä. Riippuen sairauden vaikeusasteesta ja yksilöllisistä oireista, sairaus voi vaikuttaa ammatinvalintaan ja työelämän käytännön asioihin. IBD ja muut suolistosairaudet ry toteutti yhdessä kolmen muun järjestön kanssa kyselytutkimuksen pitkäaikaissairauksien ja työelämän yhdistämisestä. Tutkimuksessa ilmeni, että suurin osa pystyy jatkamaan samoissa työtehtävissä, mutta moni kaipaa lisää tukea työelämään sekä lisätietoa erilaisista tukimuodoista.

Ammatinvalinnassa kannattaa kiinnittää huomiota työn kuormittavuuteen ja siihen, miten oman sairauden oireet vaikuttavat työhön. Suolistosairaus ei lähtökohtaisesti estä minkään työn tekemistä. Tietyissä ammateissa on kuitenkin erityisiä terveysvaatimuksia ja näissä tapauksissa sairauden aktiivisuudesta, vaikeusasteesta ja lääkityksestä riippuen sairaus voi olla este ammattiin.

Jos itselle sopivan ammatin löytäminen on vaikeaa tai sairaus heikentää työkykyä, kannattaa tutustua työkykyä tukeviin palveluihin. Työllistymistä edistäviä palveluja tarjoavat muun muassa TE-palvelut ja kunnat. Myös ammatillinen kuntoutus pyrkii parantamaan tai ylläpitämään työkykyä. Kuntoutuksen rooli on olennainen myös silloin, jos joutuu jäämään sairauden takia sairauspäivärahalle. Kelalla on velvollisuus selvittää kuntoutuksen tarve viimeistään, jos sairausloma kestää 60 päivää.

Monelle olennaista on, että työn käytännön järjestelyissä pystytään huomioimaan sairauteen liittyvät tarpeet. Esimerkiksi tietyt työvuorot, paljon matkustamista vaativa työ tai työn fyysinen kuormittavuus voivat olla hankalia. Joustavuus työajoissa, mahdollisuus etätyöhön ja työpiste lähellä wc-tiloja taas helpottavat monen työskentelyä.

Työterveyshuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli työkyvyn tukemisessa työpaikalla. Vaikka sairautta hoidettaisiin pääasiassa muussa toimipaikassa, työterveyshuoltoon kannattaa ottaa yhteyttä silloin, jos tarvitsee tukea esimerkiksi työn järjestelyissä, muutoksissa tai työajassa. Työterveyshuolto voi neuvotella yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa siitä, millaiset järjestelyt tukisivat työkykyä. Käytännössä näitä voivat olla esimerkiksi muutokset työajoissa, fyysisesti raskaiden töiden vähentäminen tai osa-aikainen sairauspäiväraha.

Jos sairaus vaikeuttaa työskentelyä pitkäaikaisesti, kannattaa harkita oman hoitavan lääkärin kanssa myös mahdollisuutta osa-aikaiseen tai kokoaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Eläke on hyvä ratkaisu, jos työnteko ei ole mahdollista kohtuullisten muutosten jälkeenkään eikä ammatinvaihto ole mahdollista. Myös eläkkeellä on mahdollisuus työskennellä jonkin verran.

Kyselyjen ja palautteiden perusteella avoimuus työpaikalla helpottaa monen arkea. Varsinkin esihenkilön tuki helpottaa työn ja sairauden järjestelyjä, joten avoin keskustelu esihenkilön kanssa on tärkeää erityisesti silloin, jos on tarvetta tehdä muutoksia tai järjestelyjä töissä. Myös vertaistuki koetaan tärkeäksi keinoksi käsitellä työelämään liittyviä aiheita.