IBD eli tulehdukselliset suolistosairaudet

IBD:n syytä ei tiedetä
Crohnin tauti
Haavainen paksusuolentulehdus (colitis ulcerosa)
Välimuotoinen koliitti

Tulehduksellisista suolistosairauksista käytetään yleisesti lyhennettä IBD (Inflammatory Bowel Diseases). Tulehduksellisia suolistosairauksia ovat Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus eli colitis ulcerosa sekä välimuotoinen koliitti. IBD yleistyy voimakkaasti. Suomessa oli vuoden 2025 alussa yli 62 000 IBD-diagnoosin saanutta, määrän kasvaessa jopa 3 000:lla vuosittain.*

Tällä sivulla kerrotaan perustietoa IBD:stä: Alasivuilta löydät tarkempaa tietoa sairauksien oireista, hoidoista, tähystystutkimuksista ja laboratoriokokeista sekä ravitsemuksesta. Elämässä-osiossa on enemmän tietoa suolistosairauden vaikutuksesta elämän eri osa-alueisiin. Lapsi sairastaa -sivulle ja Arki ikääntyvänä -sivuille on koottu näihin ikävaiheisiin liittyvää tietoa.

IBD:n syytä ei tiedetä

IBD ei tartu, eikä sen syytä vielä tunneta vielä täysin. Alttius sairastumiseen on liitetty muutamiin geeneihin. Nature-tiedelehdessä kesällä 2024 julkaistun tutkimuksen mukaan dna:n osa vahvistaa makrofageiksi kutsutuissa immuunisoluissa ets2-nimistä geeniä, joka nostaa tulehduksellisen suolistosairauden riskiä. Tulehdukselliseen suolistosairauteen sairastuneilla geenin säätely muuttuu virheelliseksi**.

Perintötekijöillä tiedetään olevan vaikutusta IBD:hen sairastumiseen, mutta se ei yksin selitä sairastumista. Ensimmäisen asteen sukulaisilla riski sairastua Crohnin tautiin on noin 14–15 % kertaa keskimääräistä suurempi. Haavaiseen paksusuolentulehdukseen sairastuneiden lapsilla on noin 10–20 %:n riski sairastua IBD:hen. Jos molemmilla vanhemmilla on sairaus, riski on noin 30–50 %. Perinnöllisten tekijöiden lisäksi on ilmeisesti olemassa yksi tai useampi ympäristötekijä, joka laukaisee sairauden ihmisellä, jolla on siihen alttius.

Sairauden puhkeamiseen epäillään liittyvän myös joitain ympäristötekijöitä. Koska IBD on yleisempää länsimaissa kuin kehittyvissä maissa, on syitä etsitty mm. ruokavaliosta, antibioottien käytöstä sekä hygieniatasosta. On myös todettu, että alhaiset D-vitamiinitasot liittyvät alttiuteen sairastua IBD:hen, mutta vielä tutkijat eivät osaa sanoa, kumpi on syy ja kumpi seuraus. Psyykkisten tekijöiden ei ole todettu aiheuttavan sairautta, mutta stressi lisää oireita.

Ruokavaliosta IBD:n aiheuttajaa ei ole löydetty, vaikka monilla sairastavilla on kokemuksia siitä, että jotkut tietyt ruoka-aineet aiheuttavat suolisto-oireita. Sairautta ei voida myöskään parantaa ruokavaliolla. IBD ei sulje pois mahdollisuutta ärtyvän suolen oireyhtymään eli IBS:n. Lisätietoa ruokavaliosta ja IBD:stä löydät ravitsemus-sivultamme.

Crohnin tauti

Crohnin tauti voi esiintyä missä tahansa ruoansulatuskanavan alueella suusta peräaukkoon, yleisimmin kuitenkin paksusuolessa tai ohutsuolessa, varsinkin sen loppuosassa. Tavallisimpia oireita tällöin ovat vatsakivut, ripuli, veriuloste, kuumeilu ja laihtuminen. Suun Crohnin taudin tyypillisiä oireita ovat närästys, suun kuivuminen, haavaumat ja aftat. Diagnoosi tehdään tähystyksen ja koepalojen avulla. Sairautta hoidetaan lääkkeillä ja joissain tapauksissa leikkauksella.

Sairaus alkaa useimmiten nuoruusvuosina ja on hiukan yleisempi naisilla kuin miehillä. Lapsuusiässä Crohnin taudin keskimääräinen sairastumisikä on 12 vuotta. Diagnooseja tehdään yhä nuoremmille lapsille. Suomessa sairastuu Crohnin tautiin vuosittain yhdeksän ihmistä sataatuhatta kohti. Crohnin taudin esiintyvyys on 150–200 tapausta 100 000 asukasta kohti.

Näyttää siltä, että Crohnin tautiin sairastuneilla suoliston oma puolustusjärjestelmä reagoi poikkeuksellisen voimakkaasti ja pitkäaikaisesti ulkoiseen ärsykkeen aiheuttamaan tulehdukseen, joka normaalista poiketen ”jää päälle”. Bakteerien ja virusten on epäilty aiheuttavan Crohnin tautia, mutta toistaiseksi näistä ei ole löytynyt aiheuttajaa. Tupakoitsijoilla on suurempi riski sairastua Crohnin tautiin kuin tupakoimattomilla, ja tupakoitsijan sairaus on usein vaikeampi kuin tupakoimattoman.

Haavainen paksusuolentulehdus eli colitis ulcerosa

Haavainen paksusuolentulehdus (colitis ulcerosa, krooninen koliitti) sijaitsee tavallisesti sekä paksusuolen että peräsuolen alueella. Tavallisimpia oireita ovat ripuli, veriuloste ja vatsakivut. Diagnoosi tehdään paksusuolentähystyksen (kolonoskopia) ja koepalojen avulla. Sairautta hoidetaan lääkkeillä ja joissain tapauksissa leikkauksella.

Haavaista paksusuolentulehdusta esiintyy yksinomaan paksusuolessa vaihtelevan laajuisella alueella alkaen yleensä peräsuolesta. Proktiitti on ainoastaan peräsuolen alueella oleva tulehdus. Vasemmanpuoleiseksi koliitiksi kutsutaan tulehdusta, joka on levinnyt ylemmäs paksusuoleen aina vasemmanpuoleisten kylkiluiden alla olevaan mutkaan asti. Koko paksusuolessa esiintyvä sairaus on totaalikoliitti. Alun perin vain peräsuolessa ollut tulehdus saattaa myöhemmin laajentua jopa koko paksusuoleen.

Lapsuusiässä keskimääräinen sairastumisikä on kahdeksan vuotta. Suomessa haavaiseen paksusuolentulehdukseen sairastuu vuosittain noin 20 ihmistä sataatuhatta kohti. Haavaisen paksusuolentulehduksen esiintyvyys on 300–400 tapausta 100 000 asukasta kohti.

Välimuotoinen koliitti

Varsinkin sairauden alkuvaiheessa vain paksusuolessa esiintyvää Crohnin tautia ei aina voida erottaa haavaisesta paksusuolitulehduksesta, ja silloin puhutaan välimuotoisesta koliitista (indeterminate colitis) tai luokittelemattomasta koliitista. Osa välimuotoisesta koliitista osoittautuu myöhemmin Crohnin taudiksi. Lääkehoidon valintaan erotusdiagnoosi ei kuitenkaan vaikuta.

—————————————

*Korvausoikeusnumero 208 (haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti) oli vuoden 2024 lopussa 62 616 henkilöllä. Uuden diagnoosin vuoden 2024 aikana sai 3 028 henkilöä. Lähde: Kelan tilasto

**Tutkimuksesta enemmän Tekniikan Maailman jutussa.