Suolistosairaudet ikääntyessä

Ikääntyessä sairaus, sen oireilut ja siihen käytettävä hoito saattaa muuttua erinäisistä syistä. Tällä sivulla käsitellään ikääntyvien, yli 60 vuotta täyttäneiden näkökulmasta IBD:tä, ärtyvän suolen oireyhtymää eli IBS:ää, divertikuloosia, mikroskooppisia koliitteja, ummetusta ja suolistosyöpää. Lisäksi viimeinen kappale sivuaa lääkehoidon erityispiirteitä kun käytössä on useampia eri lääkkeitä.

Jokaisen kokemukset sairaudesta ovat omanlaisensa. Suolistosairauksia voidaan yleistää, mutta jokaisen oireet ja sairaudenkulku on yksilöllistä. Kokemuksista on hyvä jutella heidän kanssaan, jotka tietävät mitä elämä sairauden kanssa on, joten tule mukaan vertaistoimintaamme! Järjestämme vertaistukitoimintaa kohdennetusti yli 60 vuotiaille – lue lisää ikääntyvien toiminnasta klikkaamalla tästä!

IBD eli tulehdukselliset suolistosairaudet

Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus ovat tulehduksellisia suolistosairauksia, joista käytetään yleisesti lyhennettä IBD. IBD:hen voi sairastua minkä ikäisenä tahansa. Ikääntyvien IBD:tä sairastavien ryhmä kasvaa koko ajan, sillä hoidettuna IBD ei suoraan vaikuta eliniänodotteeseen.

Kun ikääntyvä sairastuu IBD:hen, oireisto on samanlaista kuin nuoremmilla. Puolustuskyky on kuitenkin nuorempia alhaisempi, ja IBD-lääkkeet voivat alentaa puolustuskykyä vielä lisää. Muun muassa siksi myös rokotusten tulisi olla kunnossa. Erityisesti pneumokokkirokotetta ja vuosittaista influenssarokotusta suositellaan. Crohnin tauti esiintyy ikääntyvillä tavallista enemmän paksusuolen alueella ja veriulosteita on enemmän kuin nuorilla. Ikääntyvien kohdalla sairautta hoidetaan alkuvaiheessa leikkauksin enemmän kuin nuorilla. Crohnin tauti säilyy ikääntyneillä kuitenkin nuoria useammin limakalvotulehduksena, eikä siihen liity niin paljon ahtaumia ja fisteleitä, eikä oireina ole juurikaan kuumeilua eikä laihtumista.

Laaja-alaista haavaista paksusuolentulehdusta (colitis ulcerosa) on ikääntyvillä vähemmän. Ikääntyvät haavaista paksusuolentulehdusta sairastavat joutuvat kuitenkin sairauden alkuvaiheessa useammin sairaalahoitoon kuin nuoremmat. Vasemman puolen tulehdus on tavallisempi kuin nuorilla.

Ikääntyessä pitkäaikaisen kortisonilääkityksen sivuvaikutuksia voi aiheutua enemmän. Laboratoriokokeet lääkehoidon vaikuttavuuden seurannassa ovatkin tärkeitä. Hoidossa on tärkeää huomioida myös mahdollisten muiden sairauksien lääkitykset. Ulosteen inkontinenssi voi lisääntyä ikääntyessä. Ikääntyvillä on usein myös suoliston ulkopuolisia oireita, kuten nivel- ja silmäoireita sekä maksatulehduksia. Myös infektioita sekä Clostridium difficile -bakteerin aiheuttamaa antibioottiripulia, myös ilman antibioottihoitoa, esiintyy enemmän verrattuna nuorempiin. Vyöruusun riski nousee myös iän myötä.

Katso tekstitetty luentotallenne ikääntyvän IBD:tä sairastavan lääkehoidosta klikkaamalla tästä! Jäsenlehden numerossa 2/2019 käsiteltiin ikääntymistä ja IBD:tä artikkelissa “ikääntyvä IBD”. Voit lukea sen klikkaamalla artikkelinnimeä. Sama artikkeli på svenska.

IBS – ärtyvän suolen oireyhtymä

Ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS on toiminnallinen vaiva, johon ei suoraan liity mitään elimellistä sairautta. Tutkimuksissa ei näy muutoksia suolen limakalvolla, joten IBS diagnosoidaan oireiden perusteella. Oireita ovat muun muassa vatsan turvottelu ja kipuilu, ja joko ripuli tai ummetus, tai molemmat vaihdellen jopa päivittäin. Lue lisää IBS:stä klikkaamalla tästä.

Divertikuloosi eli umpipussitauti

Divertikuloosissa eli suolen umpipussitaudissa suolen sisäinen paine pullistaa suolen limakalvoa ulospäin lihaskerroksen läpi muodostaen suolen seinämään umpipusseja eli divertikkeleitä. Kun divertikkeleitä on kymmeniä, puhutaan divertikuloosista. Divertikkelien tulehtuessa puhutaan divertikuliitista. Keski-iän ylittäneistä jopa puolella on divertikkeleitä, jotka muodostuvat yleensä vuosien saatossa. Ikä onkin merkittävin riskitekijä taudille.

Yleensä divertikuloosi on oireeton, ja se havaitaan muiden tutkimusten ohessa. Viidesosalla ilmenee oireita, kuten ummetusta, vatsan turvotusta, ilmavaivoja ja vatsakipua, jotka helpottuvat usein ulostamisen jälkeen. Lue lisää divertikuloosista klikkaamalla tästä.

Mikroskooppiset koliitit

Mikroskooppisen koliitin oireita ovat koliikkimaiset vatsakivut ja vesiripuli. Sairaudet ovat yleisimpiä yli 50-vuotiailla naisilla. Suoli näyttää tähystyksessä normaalilta, mutta tulehdus näkyy tähystyksen yhteydessä otettavista koepaloista. Lue lisää mikroskooppisesta koliitista klikkaamalla tästä.

Ummetus

Koska iän myötä suolen toiminta hidastuu, voi ummetusta esiintyä. Ummetus vaatii hoitoa vain, jos se aiheuttaa vaivoja. Ummetuksen hoidon ja ehkäisyn perustana ovat sopivan kuitupitoinen ruokavalio, riittävä nesteen nauttiminen, riittävä liikunta ja säännöllinen ulostamisrytmi. Lääkkeet ja muut toimenpiteet ovat aina toissijaisia hoitomuotoja ummetuksen hoidossa. Ikään katsomatta suositeltava apuväline vessaan on ummetuksen välttämiseksi ja sen hoitamiseksi wc-istuimen eteen asetettava jakkara. Kun jalat nostetaan jakkaralle, ulostamisasento on anatomisesti luonnollinen, hieman kyykkyä muistuttava.

Suolistosyövät

Jos suolisto-oireet alkavat yli 50-vuotiaana, on erittäin suositeltavaa tehdä paksusuolentähystys. Oireet saattavat olla merkki paksusuolensyövästä. Suolistosyövät yleistyvät ikääntyvillä ja riski niihin kasvaa selvästi 50 ikävuoden jälkeen. Yleensä suolistosyövät ovat paksuja peräsuolessa. Oireet voivat olla erilaisia, uusia vatsavaivoja. Niitä voivat olla ummetus, limainen uloste, vatsan kouristelu, anemia, laihtuminen, pahoinvointi tai verenvuoto. Suolistosyöpä todetaan kolonoskopialla eli paksusuolentähystyksellä. Muut sairaudet eivät suojaa suolistosyövältä. Valtakunnallinen suolistosyövän seulontaohjelma käynnistyi vuonna 2022. Se tulee ikävuosittain laajeten ulottumaan kaikkiin 56–74-vuotiaisiin vuodesta 2031 alkaen.

Tarkkana lääkkeiden kanssa!

Kaikkien käytössä olevien lääkkeiden yhteensopivuutta ja mahdollisia sivuvaikutuksia on seurattava tarkasti, etenkin verenohennuslääke Marevania ja ACE-estäjiä käyttävillä verenpaine- ja sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Kortisonilla on luustoa haurastuttavia vaikutuksia, se nostaa myös verensokeritasoa, lisää infektio- ja glaukoomariskiä ja saattaa vaikuttaa potilaan mielialaan.

5-ASA lääkitystä, joka on yleinen haavaisen paksusuolentulehduksen hoidossa, käyttävien täytyy seurata tarkoin etenkin munuaisten toimintaa ja sitä mittaavaa GFR-arvoa. Tiopuriineja käyttävien vanhempien IBD-potilaiden tulee seurata ihomuutoksia ja luomia valppaasti hieman lisääntyneen ei-melanoomaihosyöpien (esim. tyvisolusyöpä eli basaliooma) riskin vuoksi. IBD kroonisena tulehdussairautena lisää myös itsessään syöpäriskiä. Potilaan ikääntyessä biologisiin lääkityksiin katsotaan liittyvän suurempi infektioriski kuin nuoremmilla. Myös vaikutukset munuaisten, maksan ja sydämen toimintaan saattavat ikäihmisillä olla suurempia kuin nuorilla potilailla.