Liikunta
Ikääntyessä liikunnan merkitys on yhä tärkeämpää. Liikunnalla voi edistää omaa toimintakykyään, ehkäistä joitain sairauksia, parantaa itsenäistä selviytymistä elämässään sekä lisätä elämänlaatua. Liikunta ei estä ikääntymistä, mutta se voi hidastaa ikääntymisen tuomia muutoksia ja madaltaa niiden astetta ja seurauksia. Liikunnalla on monia myönteisiä vaikutuksia elämään. Esimerkiksi ulkona liikkuminen voi parantaa unen laatua ja unirytmiä, sekä piristää ja edistää mielen hyvinvointia. Liikunta ehkäisee kaatumisia ja parantaa tasapainoa sekä pitää yllä ja parantaa lihasvoimaa. Se tuo myös onnistumisen kokemuksia ja on mielekästä ajankäyttöä.
Liikunnan mukana voi saada elämäänsä lisää sosiaalisia kontakteja, jopa ystäviä. Mahdollisuuksia erilaisiin liikuntamuotoihin on tarjolla niin järjestöissä kuin kunnilla. Liikunnan voi aloittaa missä iässä tahansa, eikä sitä kannata lopettaa koskaan. Liikuntaa on kaikenlainen liikkuminen, niin urheiluharrastukset kuin myös arjen hyötyliikunta. Usein vaikeinta liikunnassa on ylittää oman kodin kynnys ja lähteä liikkumaan. Jokainen voi sopeuttaa liikuntansa omaan elämäntilanteeseensa. Kannattaa etsiä itselle mahdollisimman mieluinen liikunnan muoto, joka tuottaa mielihyvää ja iloa elämään. Se taas lisää intoa liikuntaan.
Ikääntyvän pitäisi harrastaa reipasta liikuntaa vähintään 2,5 tuntia viikossa. Liikunta on silloin reipasta, kun pystyy puhumaan hengästymisestä huolimatta. Rasittavaa liikuntaa riittää viikossa 1 tunti ja 15 minuuttia. Liikunta on rasittavaa, jos puhuminen on hankalaa hengästymisen vuoksi. Näiden lisäksi olisi hyvä harjaannuttaa lihasvoimaa, notkeutta ja tasapainoa kahdesti viikossa.
Lisätietoa liikkumisesta saa esimerkiksi UKK-instituutista.