Ikääntyvän sosiaaliturva
Eläkkeelle siirtymisen lähestyessä oma taloudellinen tilanne voi muuttua merkittävästi. Pitkäaikaissairaus tuo monine kustannuksiin myös lisähaastetta. Olemme koostaneet tälle sivulle keskeisiä asioita, joihin kannattaa tutustua, kun eläkeikä lähestyy.
Eläkkeelle siirtyminen
Eläkkeensaajan asumistuki
Eläkkeensaajan hoitotuki
Palvelut kotona asumisen tueksi
Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto
Huomaa myös nämä sairastamiseen liittyvät kustannukset:
Lääkekustannukset
Terveydenhuollon asiakasmaksut ja matkakustannukset
Eläkkeelle siirtyminen
Lakisääteinen eläkejärjestelmä koostuu työeläkelaitosten työeläkkeestä sekä Kelan kansaneläkkeestä. Työeläkettä kertyy ansioiden mukaan ja sen maksajana toimii työeläkelaitos. Oman eläkekertymän voi tarkistaa omasta työeläkeotteesta. Kansaneläke on tarkoitettu niille, joiden työeläke on pieni tai sitä ei ole kertynyt lainkaan. Molempien järjestelmien etuuksiin kuuluu vanhuuseläke, työkyvyttyömyyseläke ja perhe-eläke. Kaikkia eläkkeitä täytyy hakea.
Vanhuuseläke mahdollistaa ikääntyneen jäämisen pois työelämästä osa-aikaisesti tai kokonaan. Kansaneläkkeessä ja työeläkkeessä on eri ikärajat sille, milloin vanhuuseläkkeelle voi jäädä.
Työeläkejärjestelmän vanhuuseläkkeen ala- ja yläikäraja riippuu syntymävuodesta ja vaihtelee 63 ja 70 vuoden välillä. Eläkkeelle voi jäädä osittain jo ennen alinta vanhuuseläkeikää, mutta se vähentää lopullista eläkettä. Osittaiselle varhennetulle eläkkeelle voi siirtyä 61-vuotiaana (v. 2025 62-vuotiaana). Työeläkettä haetaan siltä eläkelaitokselta, jossa työntekijä tai yrittäjä on ollut viimeksi vakuutettuna.
Kansaneläkettä maksetaan 65 vuotta täyttäneille ja sitä haetaan Kelasta. Mikäli olet syntynyt ennen vuotta 1962, sinulla voi olla oikeus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen 64-vuotiaana. Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa parantaa takuueläke. Takuueläkettä maksetaan, jos kansaneläke ja työeläke jäävät yhdessä alle takuueläkerajan (968,69 euroa/kk v. 2024).
Lisätietoa eläkkeistä ja esimerkiksi eläkkeen lykkäyskorotuksesta sekä työskentelystä eläkkeellä löydät Sosiaaliturvaoppaan Toimeentulot-osiosta.
Eläkkeensaajan asumistuki
Mikäli tulosi ovat pienet eivätkä riitä asumiskustannuksiisi, voit saada eläkkeensaajan asumistukea, jota haetaan Kelasta. Tuen määrä riippuu asumiskustannuksista, perhesuhteista, perheen koosta sekä tulojen ja omaisuuden määrästä. Eläkkeensaajan asumistukea voi saada vakinaiseen vuokra- tai omistusasuntoon. Oman oikeuden eläkkeensaajan asumistukeen voi arvioida Kelan laskurilla.
Eläkkeensaajan hoitotuki
Jos pitkäaikaissairaus tai vamma aiheuttaa avuntarvetta päivittäisessä elämässä, voit hakea hoitotukea Kelasta. Ehtona on vähintään vuoden pituinen toimintakyvyn heikkeneminen sekä avun tai ohjauksen tarve arkisissa asioissa kuten peseytymisessä, ruokailussa tai sairauden hoidossa. Pelkän suolistosairauden perusteella hoitotuen saaminen voi olla haastavaa, sillä säännöllistä avuntarvetta ei useinkaan synny.
Perushoitotuki edellyttää vähintään viikottaista avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta. Jos avuntarve koskee ainoastaan kotitaloustöitä tai asioiden hoitamista, hoitotukea ei myönnetä. Mikäli sinulla on oikeus perushoitotukeen, suolistosairaudesta koituvat lisäkustannukset voivat korottaa hoitotuen määrää. Vaatimuksena on, että erityiskustannuksia syntyy kuukaudessa vähintään korotetun hoitotuen verran (181,56 e/kk vuonna 2024).
Erityiskustannuksiin lasketaan mukaan muun muassa kotipalveluista, palveluasumisesta, sairaalahoidosta, kuntoutuksesta sekä sairaanhoidon matkoista ja lääkkeistä koituvat kustannukset. Erityiskustannuksiin voi laskea mukaan myös välttämättömät itsehoitolääkkeet, jotka eivät ole Kela-korvattavia.
Erityiskustannuksissa ei kuitenkaan huomioida esimerkiksi hoitotarvikkeista, henkilökohtaisesta hygieniasta, ylimääräisistä vaatekuluista, erityisruokavaliosta tai luontaistuotteista syntyviä kustannuksia. Suolistosairaudesta aiheutuu yleensä lisäkustannuksia muun muassa WC-paperista ja pesuaineista sekä rajallisesta ruokavaliosta. Näihin ei ole mahdollista hakea korvausta.
Lue vinkit hoitotuen hakemiseen Sosiaaliturva-osiosta.
Palvelut kotona asumisen tueksi
Omalta hyvinvointialueelta on mahdollista saada palveluita, jotka tukevat kotona asumista. Kotipalvelua voi saada avuksi asumiseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen, huolenpitoon ja muihin päivittäisen elämän toimintoihin. Kotisairaanhoito antaa kotiin tarvittavia terveydenhuollon palveluita, joita voi olla esimerkiksi lääkkeiden annostelu, näytteidenotto ja terveyteen liittyvä opastus. Lisäksi tukipalveluina voi olla esimerkiksi ruoka-, kauppa- tai siivouspalveluita. Kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa myönnetään yksilöllisen tarpeen perusteella. Asiasta kannattaa kysyä lisätietoa oman hyvinvointialueen sosiaalitoimesta.
Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto
Edunvalvontavaltuutus on etukäteen tehtävä dokumentti, jolla voit sopia, kuka ja miten asioistasi vastataan tilanteessa, jossa et pysty enää itse hoitamaan niitä esimerkiksi sairauden vuoksi. Valtuutus tehdään kirjallisesti todistajien läsnä ollessa ja se tulee voimaan viranomaisen päätöksellä, jos tilanne muuttuu niin, ettet ole enää kykenevä hoitamaan asioita itse. Viranomainen myös valvoo valtuutetun toimintaa. Valtuutukseen on syytä kirjata tarkkaan, mitä se kattaa. Myös varavaltuutetun nimeäminen on suositeltavaa. Digi- ja väestövirasto antaa lisätietoja edunvalvontavaltuutuksesta.
Etkö löytänyt etsimääsi?
Yleisimpiin suolistosairaan sosiaaliturvaan liittyviin kysymyksiin, kuten lääkekustannuksiin ja matkakorvauksiin löydät vastaukset verkkosivujemme Sosiaaliturva-osiosta.
Kokoamme yhteistyössä 17 muun järjestön kanssa vuosittain päivitetyn Sosiaaliturvaoppaan, josta löydät ajantasaista tietoa pitkäaikaissairaille tarkoitetusta palveluista ja tukimuodoista. Pääset tutustumaan oppaaseen osoitteessa www.sosiaaliturvaopas.fi. Hyvää tutustuttavaa tarjoaa myös Vanhustyönkeskusliiton Vanheneminen.fi-sivusto.
Tarjoamme myös maksutonta sosiaaliturvaneuvontaa suolistosairauksia sairastaville. Jos kaipaat apua henkilökohtaisesti, ole rohkeasti yhteydessä sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Elisa Arvolaan, elisa.arvola@ibd.fi.