IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä

Oireet vaihtelevat turvotuksesta ripuliin ja ummetukseen
Miten IBS diagnosoidaan?
Hoidossa auttavat tasapainoiset elämäntavat
Itsehoitolääkkeistä apua
Lyhyesti IBS:tä
Kokemuksia elämästä IBS:n kanssa

IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä ei ole virallisesti sairaus, vaan toiminnallinen vaiva, jossa suolisto ylireagoi eri ärsykkeisiin aiheuttaen osalle hyvinkin vaikeita arkea rajoittavia oireita. IBS voi olla pitkäaikainen, elämää häiritsevä ja kivuliaskin, tai kausittain vain hieman epämiellyttävästi oirehtiva.

Oireyhtymän syytä ei toistaiseksi tunneta, mutta IBS:n ajatellaan liittyvän suoliston ja keskushermoston keskinäiseen kommunikaatio-ongelmaan; suolisto aistii liian herkästi kipua tai keskushermosto tulkitsee väärin suoliston antamia viestejä.

Osalla IBS:ää sairastavilla on myös todettu poikkeavuutta suoliston bakteeristossa sekä aineenvaihdunnan tuotteissa. Myös se, miten suolisto kuljettaa sisältöä eteenpäin, voi olla häiriintynyt aiheuttaen IBS:n oireita.

Ravitsemuksesta ja FODMAP-ruokavaliosta voit lukea alasivulta, jonne pääset myös tästä.

IBS:n oireet vaihtelevat turvotuksesta ripuliin ja ummetukseen

Oireyhtymällä tarkoitetaan useiden eri oireiden ilmenemistä samanaikaisesti. IBS:ssä tyypillisiä oireita ovat vatsakipu, vatsan turvotus, ripuli, ummetus sekä suolen toiminnan muutokset. Ummetusta ja ripulia esiintyy toisilla vuorotellen, joillakin pääasiallisesti jompaakumpaa. Vatsakivut voivat helpottaa ulostamisen jälkeen, ja toisaalta voi tuntua, ettei suoli täysin tyhjene ulostaessa.

Oireilu ja niiden voimakkuus voivat vaihdella päivästä ja viikosta toiseen. Ajoittain saattaa esiintyä myös täysin oireettomia jaksoja.

Joskus sappihapporipuli diagnosoidaan virheellisesti ärtyvän suolen oireyhtymäksi. Sappihapporipulissa oireina ovat krooninen pitkittynyt vesiripuli sekä äkillinen ulostustarve, useat ulostuskerrat ja usein yöaikaan, pahanhajuinen, keltaisen tai rasvaisen näköinen ripuli, väsymys ja heikko energiataso sekä pahoinvointi ja ruuansulatushäiriöt. Lääkehoito on sappihapporipulin hoidon keskiössä.

Endometrioosia sairastavat kärsivät usein myös suolisto-oireista, sillä kudosta kasvaa usein suolistossa. Oireet voivat olla samantyyppisiä kuin ärtyvän suolen oireyhtymässä – ummetusta, ripulia, ilmavaivoja ja turvotusta – minkä takia sairaudet saattavat joskus sekoittua keskenään. (Putkonen, luet. 13.3.2024)

Miten IBS diagnosoidaan?

Koska IBS:ään ei liity mitään elimellistä vikaa, joka näkyisi esimerkiksi röntgenkuvissa tai suolen tähystyksissä, tehdään diagnoosi oirekuvauksen perusteella. Diagnosoinnissa suljetaan pois muut samanlaisia oireita aiheuttavat sairaudet. Keskeisimpinä näistä ovat keliakia, laktoosi-intoleranssi sekä tulehdukselliset suolistosairaudet.

Ärtyvän suolen oireyhtymä voidaan diagnosoida, jos on ilmennyt pitkään kipua vatsassa, johon useimmiten liittyy ulosteen koostumuksen ja ulostustiheyden muutoksia, eli ripulia, ummetusta tai vaihdellen molempia. Oireet alkavat tyypillisesti nuorena aikuisena, mutta ärtyvä suoli on mahdollinen myös lapsilla.

Koska diagnosoinnissa suljetaan pois muut samanlaisia oireita aiheuttavat sairaudet, voidaan muiden sairauksien poissulkemiseksi tehdä esimerkiksi verikokeita tai ottaa ulostusnäyte. Jos henkilöllä esiintyy hälyttäviä oireita, kuten verta ulosteissa, pitkittynyttä kuumeilua tai merkittävää laihtumista ilman ruokavaliomuutoksia, täytyy tehdä paksusuolen tähystys. Suuressa osassa diagnosointiin ei kuitenkaan tähystystä tarvita.

Paksusuolentähystys suositellaan tehtäväksi myös silloin, jos ärtyvän suolen oireyhtymän tyyppiset oireet ilmenevät ensikerran keski-iässä, jotta paksusuolensyöpä voidaan poissulkea. Jos tähystys päädytään tekemään, löytyy lisätietoa tähystyksestä ja siihen valmistautumisesta verkkosivuiltamme.

IBS:n hoidossa auttavat tasapainoiset elämäntavat

IBS:ään ei ole parantavaa hoitoa, vaan oireyhtymän hoito keskittyy oireiden hallitsemiseen ja lievittämiseen. Hoidon keskiössä on omien elämäntapojen tarkastelu ja pyrkiminen tapojen tasapainoon. Tärkeää on kiinnittää huomiota erityisesti ruuan laatuun, sen määrään ja syömisen rytmiin kullakin aterialla sekä päivän mittaan. Erityisesti ummetuspainotteisessa ärtyvän suolen oireyhtymässä riittävä nesteiden nauttiminen ja ravintokuidun saannin lisääminen usein helpottavat oireita.

Liikunta edistää ja helpottaa suolen toimintaa. Epäaktiivisuus ja staattiset asennot esimerkiksi toimistotyössä aiheuttavat monelle oireita. Oloa ja oireita voi pyrkiä helpottamaa pukeutumalla riittävään väljiin vaatteisiin. Myös stressi saattaa pahentaa oireilua.

Ravitsemuksesta ja FODMAP-ruokavaliosta voit lukea alasivulta, jonne pääset myös tästä.

Itsehoitolääkkeistä apua ummetukseen, ripuliin ja turvotukseen

Suurin osa ärtyvän suolen oireyhtymän kanssa elävistä ei tarvitse lääkehoitoa. Jos lääkehoito on tarpeen, on lääkehoidon tavoitteena oireiden lievittäminen. Ummetukseen voi kokeilla suolen sisältöä lisääviä liukoisia kuituvalmisteita, kuten pellavansiemeniä tai psylliumia. Vi-Siblin-kuitulisä sopii myös FODMAP-ruokavaliota noudattaville. Kuituvalmisteet turpoavat sitomalla itseensä nestettä ja näin edistävät ulostemassan etenemistä suolistossa. On myös hyvä huomioida, että monelle vehnälese saattaa aiheuttaa oireita.

Ummetuksen hoitoa voidaan tehostaa myös lääkärin määräämillä lääkkeillä. Reseptivapaasti myytävää loperamidia voi ottaa väliaikaisesti ripuliin. Kipukynnyksen nostamiseksi voidaan käyttää muun muassa joitakin masennuksen hoitoon käytettäviä lääkkeitä. Ilmavaivoihin ja turvotteluun on saatavilla reseptivapaita lääkkeitä, kuten dimetikonia tai simetikonia. Colpermin® -piparminttuöljykapseli on Suomessa lääkeviranomaisen hyväksymä lääkevalmiste, joka on tarkoitettu IBS-oireiden itsehoitoon.

Probioottien eli maitohappobakteerien tehoa ei ole varmuudella osoitettu, mutta niitä voi kuitenkin kokeilla hoidon tukena. Suolisto-oireisen tulee välttää myös opiaattikipulääkkeitä, sillä ne hidastavat suolen toimintaa pahentaen oireita.

Lyhyesti IBS:tä

• Lyhenne tulee sanoista Irritable Bowel Syndrome.
• Ärtyvän suolen oireyhtymää siintyy noin yhdellä kymmenestä suomalaisesta, enemmän naisilla kuin miehillä.
• Terveisiin verrokkeihin verrattuna IBS:n kanssa elävillä on useimmin myös jokin muu toiminnallinen sairaus, kuten tuki- ja liikuntaelinten kipuilua aiheuttava fibromyalgia tai väsymysoireyhtymä.
• IBS:n kanssa elävillä voi esiintyä tavallista enemmän myös masentuneisuutta sekä unihäiriöitä. Toki tällöin on vaikea sanoa aiheuttavatko nämä IBS tyyppisiä oireita vai aiheuttaako IBS masentuneisuutta ja unihäiriöitä.
• Noin 10–15 prosentilla ripulityyppistä IBS:ää potevalla todetaan vähentynyt sappihappojen imeytyminen. Sappihapporipuli saatetaankin virheellisesti diagnosoida ärtyvän suolen oireyhtymäksi. Lisätietoa sappihapporipulista löytyy verkkosivuiltamme.
• FODMAP tulee sanoista fermentable oligo-, di-, mono- and polysaccharides.

Vertaistukea ja kokemuksia

Yhdistyksen ylläpitämästä Facebook-ryhmästä löydät vertaisia, joiden kanssa voit jakaa kokemuksia elämästä ärtyvän suolen oireyhtymän kanssa. Facebook-ryhmä on nimeltään IBS:n kanssa eläville – IBD ja muut suolistosairaudet ry. Kaikissa yhdistyksen ylläpitämissä verkkovertaisryhmissä ovat mukana koulutetut vapaaehtoiset sekä yhdistyksen työntekijä. Tervetuloa mukaan keskustelemaan!