Ravitsemus ja FODMAP-ruokavalio

FODMAP-ruokavaliosta helpotusta oireisiin
Tavoitteena itselle sopiva FODMAP-hiilihydraattien taso
Karsi, altista ja ylläpidä
FODMAP-opas ravintoloille ja ammattikeittiöille

Ärtyvän suolen ensisijaisena ravitsemushoitona on terveellinen, ruokaympyrän mukainen ravitsemus. Etenkin riittävä kuidun saanti on olennaista suoliston ja elimistön terveyden kannalta. Osalle kuitupitoiset ruuat saattavat aiheuttaa oireita, jolloin oman kehon ja oireiden kuunteleminen on tärkeää. Myös riittävään nesteiden saamiseen tulee kiinnittää huomiota. Päivittäin olisi hyvä juoda vähintään 1–1,5 litraa vettä.

Ruokaillessa on hyvä keskittyä syömään rauhallisesti ja pureskella huolellisesti. Päivän ruokamäärä on hyvä jakaa 4–6 aterialle. Omasta ruokavaliosta voi myös kokeilla karsia pois esimerkiksi kahvin, alkoholin, mausteiset ruuat ja maitotuotteet.

FODMAP-ruokavaliosta helpotusta oireisiin

Jos oireita ilmenee, vaikka perusta on kunnossa, voi FODMAP-ruokavalion kokeilemisesta olla hyötyä. Fermentoituvien hiilihydraattien rajoittamiseen tähtäävää FODMAP-ruokavaliota käytetään usein IBS:n hoidossa, mutta sitä ei tule pitää ensisijaisena hoitomuotona.

Ruokavalion aloitus tulisi tehdä yhdessä laillistetun ravitsemusterapeutin kanssa, jotta voidaan varmistaa, että ruokavalion noudattaminen toteutetaan ravitsemuksellisesti riittävästi. Ravitsemusterapeutin ohjeistuksessa varmistuu myös, että ruokavalion toteutus tehdään oikein ja siitä saadaan yksilölle paras mahdollinen hyöty.

Ravitsemusterapeutille kannattaa hakeutua aktiivisesti pyytämällä hoitavalta lääkäriltä lähete. Valitettavasti ravitsemusterapeuteista on paikoin pulaa, mihin yhdistys otti kantaa teettämällä vuonna 2019 yhdessä muutaman muun yhdistyksen kanssa selvityksen ravitsemusterapiapalveluiden saatavuudesta.

Tavoitteena itselle sopiva FODMAP-hiilihydraattien taso

FODMAP-ruokavaliossa huomio kiinnittyy ruoan sisältämiin fermentoituviin hiilihydraatteihin. IBS:n kanssa elävät ovat erityisen herkkiä näille kuituyhdisteille, joiden paksusuolessa tapahtuva käymisprosessi saattaa aiheuttaa heille oireita.

Se, mille kuituyhdisteille ja millaisia määriä IBS:ää sairastava kuituyhdisteitä sietää, on hyvin yksilöllistä. FODMAP-ruokavalion ideana onkin pyrkiä löytämään jokaisen yksilöllinen FODMAP-hiilihydraattien sietotaso.

Oireita aiheuttavia kuituyhdisteitä ovat fruktaanit, galakto-oligosakkaridit, ylimääräfruktoosi, sokerialkoholit sekä laktoosi. Näiden tyypillisimpiä lähteitä ovat muiden muassa ruis, ohra, vehnä, ksylitoli, sipuli, laktoosi sekä kivelliset hedelmät. Kattavan luettelon FODMAP-ruokavalioon sopivista ja vältettävistä ruoka-aineista löydät tämän sivun lopusta.

Karsi, altista ja ylläpidä

FODMAP-ruokavalion noudattamisessa on kolme vaihetta: karsinta, altistus ja ylläpito. Ruokavalion noudatus alkaa siitä, että karsitaan kaikki FODMAP-hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet. Karsinnan suositellaan kestävän maksimissaan 4–8 viikkoa, sillä vaikka FODMAP:it saattavat aiheuttaa oireita, ne ovat silti tärkeää ravintoa suolistomikrobeille.

Karsinnan jälkeen suolistoa ryhdytään altistamaan FODMAP-yhdisteille yksi ruoka-aine kerrallaan, jotta saadaan selville, mille suolisto on yliherkkä.

Suolistolle sopivien yhdisteiden sietotason löydyttyä alkaa ylläpitovaihe, jossa löytynyttä tasapainoa ylläpidetään ruokavaliota noudattamalla. Ylläpitovaiheen jälkeen voidaan joissain tapauksissa kokeilla paluuta rajoittamattomaan ruokavalioon.

Saavutettava taulukko (doc) FODMAP-ruokavalioon sopivista ja vältettävistä ruoka-aineista

Lisätietoa IBS:tä ja ravitsemuksesta sekä FODMAP-ruokavaliosta löydät laillistetun ravitsemusterapeutin Leena Putkosen luentotallenteesta YouTube-kanavaltamme sekä Suolistosairaus ja ravitsemus -luennosta, luennoitsijana laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen (Youtube-video 27.9.2023)

FODMAP-opas ravintoloille ja ammattikeittiöille