Keskellä lukee: IBD-viikko 1.-7.12.2022. Reunoissa violetilla taustalla valkoiset silhuetit eri-ikäisistä ihmishahmoista.

Vertaistarinoita mikroskooppisesta koliitista

Tältä sivulta löydät vertaistarinoita mikroskooppisesta koliitista. Jos olet kiinnostunut jakamaan oman tarinasi ota yhteyttä viestintäpäällikkö Renja Nikulaan sähköpostilla renja.nikula@ibd.fi tai puh. 040 632 6622

Mikroskoopin tarkka tulehdus (IBD-lehti 4/2020)

Mikroskoopin tarkka tulehdus (IBD-lehti 4/2020)

Varmistus tähystyksestä

Mikroskooppista koliittia sairastava Rauno

Helsinkiläinen Rauno Manninen, 77, sai diagnoosin mikroskooppisesta koliitista keväällä 2016.

– Lasken sairauteni alkaneen marraskuisena maanantaina vuonna 2015. Silloin oli ensimmäinen ripulini, jonka luulin johtuvan edellisen päivän syömisistäni. Se olikin jotain aivan muuta, Rauno muistelee.

Rauno hakeutui muutamaa viikkoa myöhemmin terveyskeskukseen, sillä ripulointi ei ollut rauhoittunut.

– Silloin tutkittiin laboratoriokokein muun muassa salmonellaa ja muita bakteereja, mutta mitään varmaa tulosta ei löytynyt, Rauno kertoo.

Ripulointi jatkui yhä, ja vessaan pääsystä piti aina varmistua.

– Usein vessahätä iski onneksi jo kun oltiin vasta lähdössä kotoa, Rauno naurahtaa.

Helmikuussa 2016 terveyskeskuslääkäri laittoi lähetteen Malmin sisätautien poliklinikalle ehdottaen kolonoskopiaa eli paksusuolen tähystystä.

– Sain lähetteen myös uusiin laboratoriokokeisiin, joissa tutkittiin muun muassa laktoosin sietokyky, joka kuitenkin todettiin normaaliksi.

Tähystys tehtiin maaliskuussa ilman esilääkitystä, ja lääkärin mukaan suolen mutkikkuus teki toimenpiteestä kivuliaan.

– Suolesta otettujen näytepalojen perusteella sain diagnoosiksi mikroskooppisen koliitin. Olin kuullut sairaudesta aiemmin yhdistyksen vertaistapaamisessa Kampissa, jossa aiemmin kävin colitista sairastavan vaimoni kuskina.

– Nyt vertaisryhmä sekä vaimoni ovat olleet tukenani, kun minulla on ollut vaikeaa.

Tähystävä lääkäri suositteli Raunolle lääkitykseksi Asacolia ja lisäksi Vi-Siblinia ja Vivomixxiä. Lääke hujahtaa aamuisin tyhjään mahaan, ja myöhemmin ruokalistalla on veteen ja mehuun sekoitettu annos maitohappobakteeri- ja kuituvalmistetta.

– Olen vähentänyt mämmin syömistä ja vaihtanut ruisleivän kauraleipään, koska ne pahensivat oloani. Muita ruokavaliomuutoksia en ole tehnyt, Rauno kertoo.

Rauno on huomannut menneen vuoden aikana ripulin vaihtuneen ummetukseen. Syyksi hän epäilee koronan vuoksi vähentynyttä liikuntaan muun muassa siksi, että julkinen liikenne on vaihtunut oman auton käyttämiseen.

– Minun mottoni on ollut, että asioilla on tapana järjestyä. Sitä toivon myös muillekin kaltaisilleni!

Juttu on julkaistu IBD-lehdessä 4/2020.