Kuntoutus

Kuntoutuksella pyritään parantamaan kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Erilaisia kuntoutuksia järjestävät sosiaali- ja terveydenhuolto, Kela, vakuutus- ja työeläkelaitokset, opetustoimi, TE-palvelut sekä työterveyshuolto.

Kuntoutussuunnitelma
Terveydenhuollon lääkinnällinen kuntoutus
Sosiaalihuollon kuntoutus
Kelan kuntoutus
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Harkinnanvarainen kuntoutus
Ammatillinen kuntoutus
Kelan kuntoutusraha
Työeläkelaitoksen kuntoutusetuudet

Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma on kuntoutusta koossa pitävä työkalu, joka on lakisääteinen edellytys tiettyjä etuuksia tai palveluja haettaessa. Kuntoutussuunnitelma laaditaan asiakkaan, omaisten ja kuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten yhteistyönä. Suunnitelma tehdään aina julkisessa terveydenhuollossa, vaikka kuntoutus ja hoito toteutettaisiin yksityisen palveluntuottajan toimesta. Suunnitelmassa on määriteltävä kuntoutujan nykytila, tavoite, sekä keinot, joilla asetettuihin tavoitteisiin päästään. Suunnitelmassa on kuvattava myös kuntoutujan oma sitoutuminen kuntoutukseen.

Terveydenhuollon lääkinnällinen kuntoutus

Hyvinvointialue eli terveysasemat ja sairaalat vastaavat lääkinnällisestä kuntoutuksesta silloin, kun se liittyy sairaanhoitoon. Sillä tuetaan kuntoutujan elämäntilanteen hallintaa sekä selviytymistä jokapäiväisistä askareista.

Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ovat esimerkiksi

  • kuntoutusneuvonta ja -ohjaus
  • kuntoutustarpeen tutkimukset
  • sopeutumisvalmennus
  • kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa
  • apuvälinepalvelut

Hyvinvointialueella on vastuu myös yli 65-vuotiaiden vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Alueet järjestävät kuntoutusta valtion määrärahojen puitteissa. Lääkinnällisestä kuntoutuksesta voidaan periä asiakasmaksuja asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti.

Sosiaalihuollon kuntoutus

Hyvinvointialueen sosiaalipalvelut voivat järjestää sosiaalista kuntoutusta sosiaalisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tavoitteena voi olla arkielämän taitojen oppimista, tukea ryhmässä toimintaa, päihteettömän arjen hallintaa tai koulutukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelua.

Lue lisää sosiaalisesta kuntoutuksesta oman hyvinvointialueesi verkkosivuilta tai STM:stä. Lisäksi hyvinvointialue voi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa pitkään työttömänä olleelle.

Kelan kuntoutus

Kela korvaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta alle 65-vuotiaille, ammatillista kuntoutusta työikäisille sekä harkinnanvaraista kuntoutusta.

Kelan selvittää kuntoutustarpeen viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 60 arkipäivää. Kuntoutustarve voidaan tarvittaessa selvittää myös silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 150 ja 230 arkipäivää. Kuntoutusmahdollisuuksista tiedotetaan viimeistään 150 sairauspäivärahapäivän jälkeen.

Kelan kuntoutukseen haettaessa mukaan liitetään lääkärinlausunto (tavallisesti lausunto B), jossa selviävät kuntoutustarve, kuntoutuksen perusteena oleva sairaus sekä sen aiheuttamat haitat.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Alle 65-vuotiaiden vaativalla lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään tukemaan kuntoutujan mahdollisuuksia selviytyä arkielämästä sairaudesta huolimatta. Kuntoutusta järjestetään työstä, opiskelusta tai muista arjen toiminnoista suoriutumista varten.

Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta voi saada alle 65-vuotias henkilö, jonka

  • sairaus tai vamma aiheuttaa huomattavia vaikeuksia selviytyä arjen toimissa ja osallistumisessa
  • kuntoutustarve kestää vähintään vuoden
  • kuntoutus ei liity välittömästi sairaanhoitoon
  • kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia, vaan mahdollistavat henkilön suoriutumista ja osallistumista arkielämän toimintoihin
  • kuntoutus on perustellusti tarpeen

Hakemuksen liitteeksi on liitettävä lääkärinlausunto ja kuntoutussuunnitelma.

Kun henkilö täyttää 65 vuotta, vastuu hänen kuntoutuksesta siirtyy Kelalta julkiselle terveydenhuollolle. Kela voi kuitenkin myöntää yli 65-vuotiaille harkinnanvaraista kuntoutusta.

Lue lisää vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta Kelan sivuilta.

Harkinnanvarainen kuntoutus

Kela järjestää ja korvaa harkinnanvaraista kuntoutus eri vamma- ja sairausryhmiin kuuluville henkilöille vuotuisen määrärahan puitteissa. Kuntoutus on tarkoitettu pääasiassa työikäisille, joilla sairaus tai vamma haittaa työkykyä. Joissain tapauksissa kuntoutusta voivat saada myös työelämän ulkopuolella olevat yli 65-vuotiaat, joiden toimintakykyä ja elämänlaatua voidaan kuntoutuksella parantaa.

Harkinnanvarainen kuntoutus voi olla esimerkiksi yksilöllisiä kuntoutusjaksoja, ryhmämuotoisia kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja tai ammatillista työkykyä tukevaa kuntoutusta. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen haettaessa, hakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto B. Lausunnosta tulee käydä ilmi:

  • hakijan sairaus tai vamma
  • hakijan työ- ja toimintakyky ja sen rajoitukset
  • kuntoutus, jota lääkäri suosittaa
  • perustelut kuntoutuksen tarpeellisuudelle
  • kuntoutuksen tavoitteet
  • sairauden tai vamman todennäköinen kehitys

Lue lisää harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta Kelan sivuilta.

Yhdistyksen järjestämät sopeutumista tukevat kurssit ovat vertaistukipainotteisempia. Niihin ei voi saada tukea Kelalta. Lisätieto yhdistyksen kursseista löydät Vertaistuki-osiosta.

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Tavoitteena on, että pitkäaikaissairas henkilö pystyy jatkamaan työelämässä tai palaamaan työhön.

Ammatillista kuntoutusta järjestää Kela, työeläkelaitokset sekä tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt. Kuntoutuksen aikaisen toimeentuloturvan suuruus ja ehdot määräytyvät kuntoutuksen järjestän mukaan.

Vastuut kuntoutuksista jakaantuvat seuraavasti:

  • Kela vastaa työttömien, opiskelijoiden ja vasta vähän aikaa työelämässä olleiden sekä pitkään työelämästä poissa olleiden ammatillisesta kuntoutuksesta.
  • Työeläkelaitos vastaa työelämässä olevien sekä pidempään työskennelleiden (noin 5 vuotta) ammatillisesta kuntoutuksesta.
  • Vakuutusyhtiöt vastaavat tapaturmien ja ammattitautien aiheuttamasta ammatillisesta kuntoutuksesta

Kelan ammatillinen kuntoutus

Kela korvaa ammatillista kuntoutusta henkilöille, joiden sairaus aiheuttaa tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työ- tai opiskelukyvyn sekä ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä. Arvioinnissa otetaan sairauden lisäksi huomioon henkilön kokonaistilanne, kuten psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä muut elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät.

Ammatillinen kuntoutus voi olla:

Lue lisää ammatillisesta kuntoutuksesta Kelan sivuilta.

Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus

Työelämässä pidempään olleiden henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta vastaavat pääasiassa työeläkelaitokset. Kuntoutusmuotoina voi olla esimerkiksi työkokeiluja, työhönvalmennusta ja uudelleenkoulutusta. Hakemukseen tarvitaan liitteeksi lääkärinlausunto ja kuntoutussuunnitelma.

Työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen kriteerit ovat:

  • henkilö on alle alimman vanhuuseläkeikänsä
  • sairaus tai vamma aiheuttaa lähivuosina todennäköisen uhan työkyvyttömyydestä
  • kuntoutuksen avulla voidaan siirtää tai estää työkyvyttömyyden uhka
  • viimeisen 5 vuoden ajalta työansioita on vähintään 39 157,84 euroa (v. 2023)
  • henkilöllä on työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita tai hän on hoitanut alle 3-vuotiasta lasta viimeisen 36 kuukauden aikana
  • henkilöllä ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella

Eläkelaitokselta voi hakea myös ennakkopäätöstä oikeudesta kuntoutukseen, vaikka kuntoutussuunnitelmaa ei vielä olisikaan.

Lue lisätietoa Työeläke.fi-sivustolta.

Kelan kuntoutusraha

Kelan kuntoutusrahaan on oikeutettu 16-67-vuotias henkilö siltä ajalta, jolloin hän on kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä työtään. Kuntoutusrahaa maksetaan, jos kuntoutuksen tarkoituksena on työelämään pääsy, siellä pysyminen tai sinne paluu.  Kuntoutujalla on oltava Kelan tai muun kuntoutuksen järjestäjän tekemä kuntoutuspäätös.

Kuntoutusraha voidaan maksaa myös osakuntoutusrahana, jos työskentely kuntoutuspäivänä on mahdollista. Tällöin työaikaa on kuntoutuksen vuoksi kuitenkin lyhennetty vähintään 40 % päivittäisestä työajasta.

Kuntoutusraha määräytyy vuositulon perusteella, kuten sairauspäiväraha. Jos tulot ovat pienet tai niitä ei ole, päiväraha on vähintään vähimmäismääräinen 31,99 euroa/arkipäivä (2024). Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin, arkipyhät pois lukien. Osakuntoutusrahan määrä on puolet täydestä kuntoutusrahasta.

Kuntoutusrahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on 0-30-päivää, riippuen järjestettävästä kuntoutuksesta sekä sitä edeltävistä sosiaaliturvaetuuksista. Lue lisää eri omavastuuajoista Kelan sivuilta. Kuntoutusrahaa voivat saada myös sopeutumisvalmennukseen ja perhekuntoutukseen osallistuvat omaiset.

Lue lisätietoa Kuntoutusrahasta Kelan sivuilta.

Työeläkelaitoksen kuntoutusetuudet

Työeläkelaitokset maksavat kuntoutusrahaa työeläkekuntoutuksen ajalta. Kuntoutusrahan suuruus on sama kuin hakijan laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Osakuntoutusrahaa voidaan maksaa henkilölle, joka jatkaa osittain ansiotyötään ammatillisen kuntoutuksen rinnalla. Se on puolet täydestä kuntoutusrahasta.

Työeläkekuntoutujalle voidaan myöntää harkinnanvaraista kuntoutusavustusta esimerkiksi kuntoutukseen pääsyä odottaessa tai kuntoutusjaksojen väliajalle, mikäli kuntoutuja ei saa sairauspäivärahaa tai työttömyysturvaetuuksia.

Lue lisää Työeläkelaitosten kuntoutusetuuksista Työeläke.fi-sivustolta.