Lähes 58 000 suomalaista on saanut IBD-diagnoosin
Suomessa on jo lähes 58 000 IBD-diagnosoitua henkilöä. Luku selviää Kelan päivitetyistä tilastoista koskien voimassa olleita, alkaneita ja päättyneitä lääkekorvausoikeuksia. IBD eli tulehdukselliset suolistosairaudet Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus ovat korvausoikeusnumeron 208 alla. Tarkka lukema korvausoikeuden alla vuoden 2022 lopussa on 57 904 henkilöllä. Uuden diagnoosin sai vuoden aikana 2 665 henkilöä.
Diagnosoitujen IBD:tä sairastavien määrä on kasvanut jo joitain vuosia yli 2 500 henkilöllä vuodessa. 30 vuotta sitten diagnosoituja oli Kelan tilastojen mukaan vain 11 473 henkilöä, 20 vuotta sitten 22 264 henkilöä, ja 10 vuotta sitten 38 623 henkilöä. Diagnosoitujen määrä on siis jopa 2,5 kertaa suurempi kuin 20 vuotta sitten, ja yli viisinkertainen mitä 30 vuotta sitten.
IBD:n syytä ei vielä tiedetä, mutta käynnissä on monia tutkimuksia aiheen ympärillä. Alttius sairastumiseen on liitetty muutamiin geeneihin, mutta sairauden puhkeamiseen epäillään liittyvän myös joitain ympäristötekijöitä. Koska IBD on yleisempää länsimaissa kuin kehittyvissä maissa, on syitä etsitty mm. ruokavaliosta, antibioottien käytöstä sekä hygieniatasosta.
Entä muut suolistosairaudet kuin IBD?
Valitettavasi Kela ei tilastoi muita yhdistyksen toiminnan piiriin kuuluvia suolistosairauksia, kuin tulehduksellisia. Arvioita esimerkiksi IBS:n eli ärtyvän suolen oireyhtymän kanssa elävistä on kuitenkin tehty useita. Esimerkiksi Terveyskirjaston artikkelissa arvioidaan, että IBS-oireita on vähintään 10–15 %:lla väestöstä, ja että IBS on yleisempi naisilla kuin miehillä.
Mikroskooppista koliittia sairastaa karkeiden arvioiden mukaan noin 6 000 – 7 000 henkilöä, ja uusia diagnooseja tehdään Suomessa noin 600–700 vuodessa.
Suomessa lyhytsuolisyndrooma todetaan noin 30 ihmisellä vuodessa. Euroopassa uusia tapauksia arvellaan ilmaantuvan 1–19 / 100 000 vuodessa.
Kloridiripulia sairastavia on Suomessa noin 60–70. Sairauden ilmaantuvuus on Suomessa arviolta 1:40 000, eli kloridiripulia sairastavia lapsia syntyy Suomessa keskimäärin 1–2 vuodessa.
Keski-iän ylittäneistä jopa puolella on divertikuloosi tai divertikkeleitä. Suurimmalla osalla divertikuloosi on oireeton. Noin viidesosalla divertikuloosia sairastavista ilmenee oireita, ja osalla divertikkelit tulehtuvat, jolloin puhutaan divertikuliitista. Tarkempia määriä ei kuitenkaan ole tilastoitu.
Sappihapporipulia eli sappihappojen imeytymishäiriötä sairastavista ei ole tehty edes arvioita, luultavasti siksi, että monet syyt voivat johtaa häiriintyneeseen sappihappojen takaisinimeytymiseen. Syynä voi olla suolistosairaus, sädehoito, suolen osan tai sappirakon poistoleikkaus, tai sappihapporipuli voi olla myös idiopaattinen.