Kelan tilastot julki: jälleen yli 3 000 uutta IBD-diagnosoitua
Suomessa on vuoden 2025 alkaessa jo 62 616 IBD-diagnosoitua henkilöä. Luku selviää Kelan tilastotietokanta Kelaston voimassa olleet, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet 2019– -osuudesta. Tilastot voimassa olevista lääkekorvauksien korvausoikeusnumeroista kertovat, kuinka monta henkilöä on saanut kyseisen korvausoikeuden. Tämä kertoo kuinka monella henkilöllä on diagnosoitu sairaus tai tila, joka oikeuttaa kyseiseen korvausoikeusnumeroon. IBD:tä eli tulehduksellisia suolistosairauksia Crohnin tautia ja haavaista paksusuolentulehdusta sairastavien lääkekorvauksien korvausoikeusnumero on 208.
Diagnosoitujen eli vuoden lopussa voimassa olleiden korvausoikeuksien määrä on suurin koskaan, samoin uusien myönnettyjen korvausoikeuksien määrä. Pääasiassa käytämme yhdistyksen viestinnässä vuoden lopussa voimassa olleiden korvausoikeuksien määrää.
Vuoden 2024 tilastot:
- Vuoden lopussa voimassa olleet korvausoikeudet: 62 616
- Uusien myönnettyjen korvausoikeuksien määrä: 3 028
- Kuolemaan päättyneitä korvausoikeuksia: 636
- Vuoden aikana voimassa olleet korvausoikeudet: 63 627
- Koko vuoden voimassa olleet korvausoikeudet: 59 591
Vuoden 2023 lopussa voimassa olleita korvausoikeuksia oli 60 236, uusia korvausoikeuksia myönnettiin 3 003, kuolemaan päättyneitä korvausoikeuksia oli 663, vuoden aikana voimassa olleita korvausoikeuksia oli yhteensä 60 910 ja koko vuoden voimassa olleita korvausoikeuksia 57 246.
Ikäryhmissä eroavaisuuksia
Viime vuonna jäimme miettimään, oliko ensimmäinen yli 3 000 uuden diagnoosin raja poikkeus, mutta sama trendi jatkui myös vuonna 2024. Joitain vuosia diagnosoitujen IBD:tä sairastavien määrä kasvoi noin 2 000 uudella vuosittain, sitten noin 2 500 henkilöllä, ja nyt kahtena vuotena peräkkäin juuri yli 3 000 diagnosoidulla.
Yli 60-vuotiailla diagnoosimäärä on yli viisinkertaistunut tämän vuosituhannen puolella – vuonna 2001 diagnosoituja oli yhteensä 4 354, ja vuonna 2024 jopa 22 222. Osaltaan tätä selittää väestön luontainen ikääntyminen, mutta kasvua on myös uusissa diagnosoiduissa yli 60 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä; vuoden 2000 aikana diagnoosin sai 223, ja vuoden 2024 aikana lähes kolminkertainen määrä, 622 henkilöä. Tämä on 22 vähemmän, mitä edeltävänä vuonna 2023.
Alle 20-vuotiaiden diagnosoitujen määrä on tuplaantunut tällä vuosituhannella. Vuoden 2001 alussa alle 20-vuotiaita diagnosoituja oli 802, ja vuoden 2024 lopussa vastaava luku on 1 799. Viime vuonna alle 20-vuotiaita uusia diagnosoituja oli 428.
30 vuotta sitten diagnosoituja oli Kelan tilastojen mukaan vain 13 176 henkilöä, 20 vuotta sitten 26 883 henkilöä, ja 10 vuotta sitten 43 960 henkilöä. Diagnosoitujen määrä on reilusti yli nelinkertainen mitä 30 vuotta sitten, ja yli kaksinkertainen kuin 20 vuotta sitten.
IBD:n syytä ei vielä tiedetä, mutta aihe kiinnostaa tutkijoita. Alttius sairastumiseen on liitetty muutamiin geeneihin, mutta sairauden puhkeamiseen epäillään liittyvän myös joitain ympäristötekijöitä. Koska IBD on yleisempää länsimaissa kuin kehittyvissä maissa, on syitä etsitty mm. ruokavaliosta, antibioottien käytöstä sekä hygieniatasosta.
Entä muut suolistosairaudet kuin IBD?
Valitettavasi Kela ei tilastoi muita yhdistyksen toiminnan piiriin kuuluvia suolistosairauksia, kuin tulehduksellisia. Arvioita esimerkiksi IBS:n eli ärtyvän suolen oireyhtymän kanssa elävistä on kuitenkin tehty useita. Esimerkiksi Terveyskirjaston artikkelissa arvioidaan, että IBS-oireita on vähintään 10–15 %:lla väestöstä, ja että IBS on yleisempi naisilla kuin miehillä.
Mikroskooppista koliittia sairastaa karkeiden arvioiden mukaan noin 6 000 – 7 000 henkilöä, ja uusia diagnooseja tehdään Suomessa noin 600–700 vuodessa.
Suomessa lyhytsuolisyndrooma todetaan noin 30 ihmisellä vuodessa. Euroopassa uusia tapauksia arvellaan ilmaantuvan 1–19 / 100 000 vuodessa.
Kloridiripulia sairastavia on Suomessa noin 60–70. Sairauden ilmaantuvuus on Suomessa arviolta 1:40 000, eli kloridiripulia sairastavia lapsia syntyy Suomessa keskimäärin 1–2 vuodessa.
Keski-iän ylittäneistä jopa puolella on divertikuloosi tai divertikkeleitä. Suurimmalla osalla divertikuloosi on oireeton. Noin viidesosalla divertikuloosia sairastavista ilmenee oireita, ja osalla divertikkelit tulehtuvat, jolloin puhutaan divertikuliitista. Tarkempia määriä ei kuitenkaan ole tilastoitu.
Sappihapporipulia eli sappihappojen imeytymishäiriötä sairastavista on haastavaa antaa pätevää arviota. Kelan mukaan vuonna 2024 kolestyramiini-lääkettä, jota käytetään muun muassa sappihapporipulin oireiden hoitoon, on saanut 5 296 henkilöä. Monet syyt voivat johtaa häiriintyneeseen sappihappojen takaisinimeytymiseen, ja sappihapporipuli voidaan virheellisesti diagnosoida myös IBS:ksi. Syynä voi olla suolistosairaus, sädehoito, suolen osan tai sappirakon poistoleikkaus, tai sappihapporipuli voi olla myös idiopaattinen.