Alue- ja kuntavaalit 2025

Alue- ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Ennakkoäänestys järjestetään Suomessa 2.-8.4.2025. Äänestämällä vaikutat siihen, ketkä lähiympäristösi asioista päättää seuraavat neljä vuotta. Tutustu tavoitteisiimme ja kerro niistä oman alueesi ehdokkaille!

---

Aluevaalit

Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.

1. Asiakasmaksuja on kohtuullistettava

Hyvinvointialueiden on reagoitava asiakasmaksujen merkittäviin korotuksiin vuonna 2025. Jyrkkä nousu horjuttaa yhä useamman pienituloisen pitkäaikaissairaan taloutta. Vaarana on myös hoitotasapainon mahdollinen järkkyminen, jos tärkeät seurantakäynnit jäävät asiakasmaksujen korkeuden vuoksi välistä.₁ Alueilla olisi mahdollisuus alentaa myös tasasuuruisia asiakasmaksuja, kuten lääkäri- ja poliklinikkamaksuja, mutta mahdollisuutta hyödyntää vain yksittäiset hyvinvointialueet.

• Kaikilla hyvinvointialueilla on mahdollisuus hakea alentamista tasasuuruisiin asiakasmaksuihin. Näin voidaan parantaa kansalaisten yhdenvertaista asemaa sekä vähentää ulosottoon päätyvien maksujen määrää.₂
• Asiakasmaksujen alentamiseen luodaan automaattiset käytännöt esimerkiksi pienituloisille tai perusturvan varassa eläville. Näin sujuvoitetaan henkilöstön työtä sekä vähennetään byrokratiaa sekä päätösten viivästymistä.
• Asiakasmaksujen alentamiseen liittyvää tiedottamista lisätään ja parannetaan, jotta asukkaat tietävät oikeuksistaan ja tukimahdollisuuksistaan.₃

2. Sujuvuutta hoitoon omatiimistä ja hoitosuunnitelmasta

Pitkäaikaissairaat sairastavat yleensä useampia sairauksia, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa.₁ Tämä lisää tarvetta ihmisen kokonaisvaltaiselle hoidolle yksittäisen sairauden tai oireen sijaan. Tällä hetkellä monet pitkäaikaissairaat joutuvat asioimaan monilla eri poliklinikoilla tai vastaanotoilla, joista kussakin hoidetaan ainoastaan terveyden yhtä osa-aluetta. Tämä on kestämätöntä sekä terveydenhuollon kantokyvyn että sairastavan kukkaron kannalta.

• Hyvinvointialueilla selvitetään moniammatillisten omatiimien muodostamista monisairaille sekä kehitetään terveydenhuollon eri tasojen välisen kommunikaation sujuvuutta. Näin kyetään parantamaan sairastavan hoitamista kokonaisuutena sekä lisäämään hoidon kustannustehokkuutta.
• Hoitosuunnitelmien tekeminen pitkäaikaissairaille sekä suunnitelmien tallentaminen Kannan Potilastietovarantoon vakiinnutetaan kaikilla hyvinvointialueilla. Näin parannetaan hoidon koordinointia ja sairauteen liittyvää ohjausta sekä motivoidaan sairastavaa omahoidossa.₂
• Perusterveydenhuollossa lisätään osaamista suolisto-oireisiin liittyen sekä varmistetaan hyvät konsultointiyhteydet erikoissairaanhoitoon. Erilaiset suolistosairaudet lisääntyvät Suomessa voimakkaasti, jolloin asiantuntemusta on tärkeää tuoda terveydenhuollon jokaiselle tasolla.

Viitteet

1. Pitkäaikaissairauden kustannukset -kyselyn (2024) mukaan 66 prosentilla (n=4 978) vastaajista oli useampi kuin yksi pitkäaikaissairaus.
2. Divertikuloosikyselyssä (2024) 64 prosenttia (n=323) koki hoitosuunnitelman avaamisen riittämättömäksi. Joka kolmas vastaajista oli jäänyt ilman sairauteen liittyvää ohjausta ja lähes puolet piti riittämättömänä perustietoa siitä, mikä sairaus on. Sappihapporipulikyselyssä (2025) 77 prosenttia (n=274) koki hoitosuunnitelman avaamisen riittämättömäksi. Ilman ohjeistusta oli jäänyt lähes puolet ja 66 prosenttia piti riittämättömänä tietoa siitä, mikä sairaus on.

3. Järjestöt hyvinvointialueen rinnalla

Potilasjärjestöt tarjoavat merkittävää lisäarvoa sosiaali- ja terveyshuollon toimintaan tarjoten sairastaville vertaistukea, tietoa sekä neuvontaa. Hyvinvointialueet saavat järjestöiltä olennaista ruohonjuuritason tietoa palveluiden kehittämistarpeista sekä kohderyhmän erityispiirteistä. Järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyöllä kyetään kehittämään palveluja, jotka palvelevat sairastavia parhaiten.

• Terveydenhuollossa työskentelevät henkilöt osaavat ohjata sairastavan hänelle sopivan järjestön avun ja toiminnan piiriin. Sairastava saa järjestöiltä tukea ja neuvontaa matalalla kynnyksellä, joka tukee myös hänen hyvinvointiaan.₁
• Potilasjärjestöt huomioidaan osana hyvinvointialueiden hoito- ja palveluketjuja, jolloin tieto järjestöjen toiminnasta tavoittaa sekä potilaan että terveydenhuollon henkilökunnan.
• Järjestöjä kuullaan osana hoidon kehittämistä, jolloin kehittämisessä kyetään paremmin huomioimaan myös kohderyhmien tarpeet.₂

Viitteet

1. Divertikuloosikyselyssä (2024) ¾ koki ohjauksen potilasjärjestöön ja vertaistukeen liittyen riittämättömäksi. Sappihappokyselyssä (2025) näin koki 56 %.
2. Järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä – Soste

Kuntavaalit

Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta.

1. Järjestö kuntalaisten hyvinvoinnin tukena

Järjestöt ja yhdistykset tekevät tärkeää työtä kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi. Järjestöjen toiminta auttaa vahvistamaan kuntalaisten sosiaalisia suhteita, vähentämään yksinäisyyttä sekä edistämään terveyttä. Järjestöt myös kannustavat ihmisiä liikkumiseen ja tukevat terveellistä elämää.

• Kunnat tukevat järjestöjen toimintaedellytyksiä avustuksilla, jolla ylläpidetään paikallisen yhteisön aktiivisuutta ja sosiaalisuutta.₁
• Kunnat tarjoavat järjestöjen käyttöön tiloja maksutta tai alennettuna. Näin mahdollistetaan tila kuntalaisten kokoontumiselle.

Viitteet

1. Tuore Vapaaehtoistoiminta Suomessa -tutkimus julkaistu – Kansalaisareena

2. Työelämäpalvelut osatyökykyisten tukena

Vuoden 2025 alusta lähtien julkisten työelämäpalvelujen järjestämisvastuu siirtyy TE-toimistoilta kunnille ja kuntien muodostamille työllisyysalueille. Toimintaa ohjataan laissa, mutta kunnat määrittelevät itsehallinnollisina toimijoina pitkälti itse, kuinka lakisääteiset palvelut järjestetään. Pitkäaikaissairaat voivat kuulua heikossa työmarkkina-asemassa oleviin, mutta tällä hetkellä alueiden järjestämissuunnitelmissa on suuria eroavaisuuksia siinä, kuinka heikossa työmarkkina-asemassa olevat on huomioitu.

• Työllisyysalueet toteuttavat ja kehittävät laajaa keskinäistä yhteistyötä, jotta palveluiden saatavuus olisi mahdollisimman yhdenvertaista riippumatta siitä millä alueella työtön asuu.
• Kunnat tukevat ja kehittävät osatyökykyisten sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäpalveluita, jotta kaikkien työpanos tulee hyödynnetyksi.

3. Vessapassi tunnetaan Suomen jokaisessa kunnassa

Vessapassi on kunnille ja kaupungeille helppo ja maksuton keino lisätä alueensa saavutettavuutta. Vessapassi on muutaman eri järjestön tarjoama jäsenetu, joka on tarkoitettu henkilöille, joilla on terveydellisistä syistä tarve päästä nopeasti tai usein vessaan. Ottamalla Vessapassin käyttöön, kunta laajentaa sairastavien elinpiiriä ja parantaa sairastavien osallistumismahdollisuuksia terveydellisistä haasteista huolimatta.

• Vessapassi otetaan käyttöön Suomen jokaisessa kunnassa, jolloin Vessapassi käy esimerkiksi virastoissa, museoissa, kirjastoissa tai liikuntatiloissa. Myös kuntien järjestämät tapahtumat voi ilmoittautua Vessapassipaikoiksi. Lisätietoa saat osoitteesta www.vessapassi.fi.

Mitä minä voin tehdä?

Vaalikevään lähestyessä voit kohdata vaaliehdokkaita esimerkiksi kadulla kampanjoimassa, vaalipaneeleissa ja somessa. Voit edistää tavoitteidemme näkyvyyttä ottamalla aiheet rohkeasti ja ystävällisesti esille sekä kertomalla omakohtaisia kokemuksiasi tavoitteisiin liittyen. Ehdokkaan näkemyksen selvittämiseksi voi kysyä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

1. Miten varmistaisit, ettei asiakasmaksujen merkittävä ei tulisi esteeksi pienituloisten hoitoonpääsylle? Oletko valmis tekemään toimia, jotta myös tasasuuruisiin asiakasmaksuihin (esim. lääkärikäynnit ja poliklinikkamaksut) voisi hakea kohtuullistamista?
2. Miten parantaisit monisairaiden hoidon koordinaatiota, jotta potilaat saisivat kustannustehokkaasti mahdollisimman kokonaisvaltaista hoitoa?
3. Miten järjestöt tulisi huomioida hyvinvointialueen/kunnan toiminnassa?
4. Miten osatyökykyiset tulisi huomioida kunnan työelämäpalveluissa?

Vaikutamme myös yhteistyössä!

Teemme vaalityötä yhdessä myös muiden järjestöjen kanssa.

Tutustu esimerkiksi autoimmuunisairauksien verkoston yhteisiin tavoitteisiin kunta- ja aluevaaleissa. Verkostoon kuuluvat IBD ja muut suolistosairaudet, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto, Reumaliitto ja Psoriasisliitto.