3 003 uutta IBD-diagnosoitua vuoden 2023 aikana
Suomessa on vuoden 2024 alussa jo 60 236 IBD-diagnosoitua henkilöä. Luku selviää Kelan päivitetyistä tilastoista. IBD:tä eli tulehduksellisia suolistosairauksia Crohnin tautia ja haavaista paksusuolentulehdusta sairastavien lääkekorvauksien korvausoikeusnumero on 208.
Vuodesta 2023 tilastosta on nostettu selkeämmin esiin alkaneet, kuolemaan päättyneet, vuoden aikana voimassa olleet, vuoden lopussa voimassa olleet sekä koko vuoden voimassa olleet korvausoikeudet.
- Uusia 3 003
- Kuolemaan päättyneet korvausoikeudet 663
- Vuoden aikana voimassa olleet korvausoikeudet 60 910
- Vuoden lopussa voimassa olleet korvausoikeudet 60 236
- Koko vuoden voimassa olleet korvausoikeudet 57 246
Merkittävää nousua
Vuoden 2023 luvut ovat suuremmat kuin koskaan, myös uusien diagnoosien määrän osalta.
– Diagnosoitujen IBD:tä sairastavien määrä on kasvanut jo joitain vuosia yli 2 500 henkilöllä vuodessa. Nähtäväksi jää, onko vuosi 2023 ollut poikkeava, vai nouseeko diagnosoitujen määrä jatkossakin yhtä voimakkaasti, toiminnanjohtaja Ulla Suvanto kommentoi.
Yli 60-vuotiailla diagnoosimäärä on yli nelinkertaistunut tämän vuosituhannen puolella – vuonna 2001 diagnosoituja oli yhteensä 4 354, ja vuoden 2024 alussa 21 042. Osaltaan tätä selittää väestön luontainen ikääntyminen, mutta lähes samanlainen kasvu on myös yli 60 vuotta täyttäneiden uusissa diagnooseissa: vuoden 2000 aikana diagnoosin sai 223 jo 60 vuotta täyttänyttä henkilöä, ja vuoden 2023 aikana 644 henkilöä.
Myös alle 20-vuotiaiden diagnosoitujen määrä on tuplaantunut tällä vuosituhannella. Vuoden 2001 alussa alle 20-vuotiaita diagnosoituja oli 802, ja vuoden 2024 alussa vastaava luku on 1 674.
30 vuotta sitten diagnosoituja oli Kelan tilastojen mukaan vain 12 035 henkilöä, 20 vuotta sitten 25 241 henkilöä, ja 10 vuotta sitten 42 198 henkilöä. Diagnosoitujen määrä on siis yli viisinkertainen mitä 30 vuotta sitten, ja lähes 2,5 kertaa suurempi kuin 20 vuotta sitten.
IBD:n syytä ei vielä tiedetä, mutta aihe kiinnostaa tutkijoita. Alttius sairastumiseen on liitetty muutamiin geeneihin, mutta sairauden puhkeamiseen epäillään liittyvän myös joitain ympäristötekijöitä. Koska IBD on yleisempää länsimaissa kuin kehittyvissä maissa, on syitä etsitty mm. ruokavaliosta, antibioottien käytöstä sekä hygieniatasosta.
Aiheesta uutisoi myös Aamulehti (15.2.2024).
Entä muut suolistosairaudet kuin IBD?
Valitettavasi Kela ei tilastoi muita yhdistyksen toiminnan piiriin kuuluvia suolistosairauksia, kuin tulehduksellisia. Arvioita esimerkiksi IBS:n eli ärtyvän suolen oireyhtymän kanssa elävistä on kuitenkin tehty useita. Esimerkiksi Terveyskirjaston artikkelissa arvioidaan, että IBS-oireita on vähintään 10–15 %:lla väestöstä, ja että IBS on yleisempi naisilla kuin miehillä.
Mikroskooppista koliittia sairastaa karkeiden arvioiden mukaan noin 6 000 – 7 000 henkilöä, ja uusia diagnooseja tehdään Suomessa noin 600–700 vuodessa.
Suomessa lyhytsuolisyndrooma todetaan noin 30 ihmisellä vuodessa. Euroopassa uusia tapauksia arvellaan ilmaantuvan 1–19 / 100 000 vuodessa.
Kloridiripulia sairastavia on Suomessa noin 60–70. Sairauden ilmaantuvuus on Suomessa arviolta 1:40 000, eli kloridiripulia sairastavia lapsia syntyy Suomessa keskimäärin 1–2 vuodessa.
Keski-iän ylittäneistä jopa puolella on divertikuloosi tai divertikkeleitä. Suurimmalla osalla divertikuloosi on oireeton. Noin viidesosalla divertikuloosia sairastavista ilmenee oireita, ja osalla divertikkelit tulehtuvat, jolloin puhutaan divertikuliitista. Tarkempia määriä ei kuitenkaan ole tilastoitu.
Sappihapporipulia eli sappihappojen imeytymishäiriötä sairastavista ei ole tehty edes arvioita, luultavasti siksi, että monet syyt voivat johtaa häiriintyneeseen sappihappojen takaisinimeytymiseen. Syynä voi olla suolistosairaus, sädehoito, suolen osan tai sappirakon poistoleikkaus, tai sappihapporipuli voi olla myös idiopaattinen.