Bannerissa koivunsilmuja ja teksti vuosikokous verkossa 22.5.2021.

Päivittyvää tietoa koronaviruksesta ja suolistosairauksista

Artikkelia päivitetty usein, viimeksi 3.3.2021. Artikkelin ensimmäinen versio julkaistu 28.2.2020.

Koronavirukseen liittyen noudatetaan yleisesti ottaen THL:n ohjeistuksia. Myös sairaanhoitopiirit noudattavat THL:n suosituksia.

Tiedot koronaviruksesta, sen vaikutuksista ja leviämisestä täsmentyvät jatkuvasti. Tältä sivulta voit kootusti lukea lisätietoja viruksen vaikutuksista suolistosairauksia sairastaviin. Huomioithan, että IBD ja muut suolistosairaudet ry on potilasjärjestö, ei terveysviranomainen.

Suolistosairailla ei näytä olevan erityisen suurta riskiä

Suolistosairaus ei automaattisesti tarkoita, että olisi riski saada koronan vaikeampi muoto. Näyttöä erityisen suuresta riskistä IBD:tä sairastaville ei ole kertynyt koronapandemian ensimmäisen vuoden aikana. Esimerkiksi kansainväliseen COVID-IBD-rekisteriin oli ilmoitettu Suomesta vuoden alussa vain seitsemän IBD:tä sairastavaa ja koronatartunnan saanutta 26.2.2021 mennessä. Yhteensä eri maista oli tuohon päivään mennessä ilmoitettu 5 329 IBD:tä sairastavaa koronatartunnan saanutta ihmistä. Tämän aineiston mukaan koronatartunnan saaneista IBD-henkilöistä 16 prosenttia on joutunut sairaalahoitoon ja 2 prosenttia on kuollut.

On hyvä muistaa, että valtaosa sairastaa infektion oireettomana tai ilman vakavia oireita, ja suolistosairaille suositellaan samoja suojautumis- ja varotoimia kuin muillekin ihmisille.

THL:n linjauksen mukaan riskiryhmää ovat muiden muassa henkilöt, joilla on sairaus, johon saa vastustuskykyä heikentävää lääkehoitoa. Tällaiseksi katsotaan esimerkiksi koronan rokotusohjelmassa suuriannoksinen ja pitkäkestoinen kortisonihoito. Korkea ikä ja muut perussairaudet nostavat riskiä koronan vaikeampaan muotoon, kuten muillakin.

Varmista hoitavalta lääkäriltäsi, kuulutko koronan riskiryhmään. Riskiryhmään kuuluvien tulee ottaa muita herkemmin yhteyttä terveyskeskukseen tai lääkäriin. Riskiryhmään kuuluvan tulee soittaa pikaisesti terveyskeskukseen, jos nousee äkillinen kuume (38 astetta tai yli) ja tautiin liittyy kurkkukipu ja/tai yskää. Ota yhteyttä aina ensin puhelimitse. Lääkemuutoksia ei pidä tehdä omin päin.

Rokotusohjelmassa osa kuuluu riskiryhmään kaksi

Kaikkia IBD:tä sairastavia suositellaan ottamaan koronarokote, kun se tulee saataville. THL tarkensi perjantaina 5.2.2021 tietoja siitä, miten tietyt taustasairaudet huomioidaan koronarokotusjärjestyksessä. Taustasairaudet on jaettu kahteen ryhmään sen mukaan, miten ne vaikuttavat riskiin saada vakava koronavirustauti.

Ryhmään kaksi kuuluvat autoimmuunisairautta sairastavat henkilöt, joilla on immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito. THL:n mukaan ryhmään kuuluvat muiden muassa ihmiset, joilla on haavainen paksusuolentulehdus (colitis ulcerosa) tai Crohnin tauti, jos kyseiseen sairauteen liittyy suun kautta tablettina otettu glukokortikoidihoito tai muu immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito, kuten solunsalpaajahoito, biologiset lääkkeet ja muut immunosuppressantit. THL:n mukaan etenkin glukokortikoidi- eli kortisonihoito lisää vaikean taudin riskiä.

Varmista hoitavalta lääkäriltäsi, kuulutko lääkehoidon tai muun syyn vuoksi ensin rokotettaviin riskiryhmiin. Kunnat järjestävät koronarokotukset ja tiedottavat asukkailleen, missä ja milloin rokotuksen voi ottaa.

Sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Petri Mäkelä kertoo haastattelussamme suolistosairauksien lääkityksestä ja riskeistä koronan aikana: ”Jokaisen jolla on suolistosairaus, kannattaa ottaa koronarokote” (lisätty 1.2.2021).

IBD:n hoitaminen ja seuranta koronan aikana

Lääkehoitoa ei saa lopettaa tai muuttaa keskustelematta lääkärin kanssa. Myös annostusten muuttaminen itsenäisesti voi aiheuttaa riskin esimerkiksi akuuttivaiheelle. Myöskään kortisonilääkitystä ei pidä aloittaa koronapandemian aikana omatoimisesti, vaan hoitavan lääkärin kanssa on keskusteltava hoidon tarpeellisuudesta. Jos lääkitys huolettaa, ota yhteyttä omaan hoitoyksikköösi.

IBD:n hoitoon liittyviä käyntejä ei pidä oma-aloitteisesti perua koronan vuoksi. Esimerkiksi biologisten lääkkeiden infuusiohoidot pyritään toteuttamaan normaaliin tapaan koronaepidemiasta huolimatta. Jos infuusiokäyntejä siirretään, on riskinä IBD:n aktivoituminen ja tällä hetkellä COVID-19-sairastumisriskiä kasvattavan kortisonihoidon aloittaminen.

Seurantatähystyksiä on pääsääntöisesti siirretty myöhempään ajankohtaan, mutta IBD:n pahenemisvaihetta selvittävät tähystykset pyritään toteuttamaan. Tähystyksen aiheellisuutta arvioidaan yksilöllisesti, huomioiden muut yleissairaudet sekä ikä.

Jos IBD-potilas saa oireettoman tai oireellisen COVID-19-tartunnan, lääkehoitoa tauotetaan ohjatusti ja infuusiohoidot siirretään myöhemmäksi. Näin vähennetään riskiä vaikeammasta tautimuodosta. Jos IBD aktivoituu koronapotilaalla, IBD:n hoito räätälöidään mahdollisimman tehokkaaksi.

Sosiaaliturva

Koronan aiheuttama poikkeustilanne aiheuttaa monelle haasteita toimeentulon kanssa. Kelan sivuille päivitetään ajantasaista tietoa poikkeustilanteen vaikutuksista etuuksiin ja Kelan palveluihin. Sivustolta löydät tietoa mm. koronarokotusmatkojen korvaamisesta ja erilaisten etuuksien hakemisesta koronaan liittyvissä tilanteissa.
Kela-asiointi koronatilanteessa, lue lisää >>

Luotettavaa lisätietoa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL päivittää nettisivuilleen jatkuvasti ajankohtaista tietoa koronaviruksesta:
THL – Ajankohtaista koronaviruksesta >>
THL – Koronarokotteiden soveltuvuus eri ryhmille >> (22.1.2021)
THL – Rokotusjärjestys ja riskiryhmät >> (1.3.2021)
THL – Ohjeet koronavirustaudin COVID-19 kotihoitoon, lue lisää >>

Lisäksi tätä uutista IBD ja muut suolistosairaudet ry:n nettisivuilla päivitetään tarvittaessa.