”Jokaisen, jolla on suolistosairaus, kannattaa ottaa koronarokote”
Koronarokotteiden antaminen on käynnistynyt ja osa riskiryhmäläisistä on jo saanut rokotteen. Ensimmäisten joukossa ovat terveydenhuollon henkilökunnan jälkeen ikäihmiset ja riskiryhmiin kuuluvat.
Kaikki suolistosairausdiagnoosin saaneet eivät välttämättä kuulu riskiryhmiin.
”Jos on muuten perusterve, sairaus on remissiossa ja käytössä on vain 5-ASA-valmiste, riski koronan vaikeampaan muotoon ei ole sen suurempi kuin valtaväestölläkään”, sanoo sisätautien- ja gastroenterologian erikoislääkäri Petri Mäkelä.
Suolistosairaista ihmisistä riskiryhmiin kuuluvat ne, joilla on korkea ikä, muita perussairauksia tai käytössä tietty vastustuskykyä heikentävä hoito. Koronan vaikealle muodolle altistavia perussairauksia ovat esimerkiksi vaikea-asteinen sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, diabetes, johon liittyy elinvaurioita sekä krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta.
Kortikosteroidit ja tiopuriinit lisäävät sairastumisriskiä
Suolistosairauksien hoidossa voidaan käyttää hoitona vastustuskykyä heikentäviä lääkkeitä. Näistä vain kortikosteroidi ja tiopuriinilääkkeet (metotreksaatti, azatiopriini) lisäävät riskiä sairastua covid-19-tautiin eli koronaan.
”Pelkästään biologinen lääke, TNF-alfa-salpaaja, ei lisää riskiä sairastua koronaan. Suurentunut riski liittyy tiopuriinivalmisteeseen ja silloin, jos on käytössä sekä TNF-alfa-salpaaja että tiopuriini”, Petri Mäkelä sanoo.
Vaikka vastustuskykyä heikentävät lääkkeet altistavat osaltaan sairauden vaikeammalle muodolle, niiden käyttäminen on suolistosairauden hallitsemiseksi ensiarvoista. Missään nimessä lääkityksiä ei saa omin päin lopettaa tai muuttaa, vaan lääkemuutoksista pitää neuvotella aina hoitavan lääkärin kanssa.
”Jos biologisen lääkkeen tauottaa, suolistosairaus voi aktivoitua. Biologisen lääkkeen tauottamisessa on myös se riski, että tauon aikana voidaan menettää biologisen lääkkeen teho. Sille saattaa muodosta vasta-aineita niin, ettei se enää toimikaan”, Mäkelä avaa lääkityksen logiikkaa.
Lääkärit arvioivat yksilöllisesti suolistosairauden lääkityksen mahdollisen tauottamisen ja koronan riskit terveydelle. IBD-potilaita ei altisteta kortisonikuurille kevein perustein.
”Aktivoituneen suolistosairauden hoidon uudelleenaloitus voi vaatia lääkityksen tehostamista tai kortikosteroidikuuria. Kortisonihoito puolestaan altistaa vaikealle koronataudille. Tämä pitää ottaa huomioon harkittaessa kortisonihoidon aloittamista.”
Rokote antaa aina suojaa
Suomessa käyttöön otettavat koronarokotteet ovat turvallisia, sillä niissä ei käytetä eläviä tai heikennettyjä koronaviruksia.
”Jokaisen IBD-potilaan kannattaa ottaa koronarokote, paitsi jos on allerginen jollekin rokotteen ainesosalle”, sanoo Petri Mäkelä.
Biologiset tai muutkaan lääkkeet eivät estä koronarokotteen ottamista. Kaksiosaisen koronarokotteen antama suoja on tavallista influenssarokotetta suurempi, jopa noin 90 prosenttia.
”Biologiset lääkkeet saattavat jonkin verran vähentää rokotevastetta, koska ne vaikuttavat puolustusjärjestelmän kykyyn ja nopeuteen reagoida ulkopuolisia uhkia vastaan. Rokotevasteen heikentymisestä ei ole kuitenkaan näyttöä. Joka tapauksessa rokote antaa hyvän suojan sekä itselle että muille, joten se kannattaa kaikkien ottaa.”
Jos sairastut koronaan
Entä jos koronaan varotoimista huolimatta sairastuu? Yleensä vakavien hengitystieinfektioiden, kuten influenssan, aikana biologinen lääke laitetaan tauolle.
”Jos koronatesti on positiivinen, terveyskeskuslääkäri saattaa rutiininomaisesti keskeyttää lääkkeen. Varmista omalta hoitavalta gastroenterologian lääkäriltäsi mahdolliset lääkemuutokset. 5-ASA-lääkettä ei kuitenkaan tarvitse keskeyttää”, Petri Mäkelä sanoo.
”Samoin, jos on kotona lievän taudin kanssa, niin pitää keskustella hoitavan lääkärin kanssa, tauotetaanko lääke vai ei. Jos on vaikea IBD, tauottamisella voidaan menettää biologisen lääkkeen edut.”
Miten erottaa suolisto-oireet koronasta?
Korona-aikaan itse kukin on herkillä erilaisten kehon tuntemusten kanssa. Koska suolisto-oireet ovat yksi koronan mahdollinen oire, moni miettii, milloin pitää lähteä koronatestiin.
”Oireilun ajoittainen aktivoituminen on tyypillistä eri IBD:n tautimuodoissa. Tämä on hyvä tiedostaa, jotta vältytään sairastumisen pelon aiheuttamalta ahdistukselta. Jos koronapandemian aikana esimerkiksi koliitti alkaa oireilla, on hyvä olla yhteydessä hoitavaan yksikköön”, Petri Mäkelä sanoo.
”Pitää myös tuntea omaa tautiaan. Jos tulee uusia aiemmista pahenemisvaiheista poikkeavia oireita, kannustan hakeutumaan matalalla kynnyksellä koronatestiin. Tyypillisiä koronaoireita ovat olleet haju- ja makuaistin häviäminen, päänsärky, kuume ja ylähengitystien oireet.”
Voiko koronainfektio tai -rokote laukaista akuuttivaiheen?
IBD ja muut suolistosairaudet ry:n Facebook-vertaisryhmissä on pohdittu, voiko korona laukaista suolistosairauden akuuttivaiheen, koska osa koronapotilaista sairastuu nimenomaan suolisto-oireisiin.
”Vielä ei ole tieteellistä näyttöä siitä, voiko covid-19-infektio laukaista IBD:n akuuttivaiheen. Osassa tehdyistä tutkimuksissa jopa puolella sairastuneista on esiintynyt maha-suolikanavan oireita, kuten pahoinvointia, vatsakipua, ripulia. Koska kyseessä on uusi sairaus, tutkimusnäyttöä sen vaikutuksista ja seurauksista joudutaan vielä odottamaan.”
Mäkelä korostaa, että IBD-potilaiden on turvallista ottaa koronarokote.
”Ajatellen rokotteen vaikutusmekanismia, jossa elimistö saadaan tuottamaan vasta-ainetta vain pientä koronaviruksen piikin osaa vastaan, on epätodennäköistä, että rokote laukaisisi IBD:n aktivoitumisen.”
Koronarokotusten etenemistä voi seurata esimerkiksi oman kunnan nettisivuilta ja tiedotusvälineistä.
Teksti: Heidi Hölsömäki