Keskellä lukee: IBD-viikko 1.-7.12.2022. Reunoissa violetilla taustalla valkoiset silhuetit eri-ikäisistä ihmishahmoista.

IBD ei sinällään lisää riskiä sairastua koronaan

Koronaan sairastuminen on herättänyt kysymyksiä ja huolestuttaa yhä suolistosairaita ihmisiä. Kysyimme gastroenterologi Airi Jussilalta, millaiselta riskit näyttävät tämän päivän tietojen valossa. Tilanne ei ole juuri pandemian aikana muuttunut.

– Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) eivät sinällään lisää riskiä sairastua koronaan. Vaikean COVID-19-sairauden riskiä lisäävät sen sijaan IBD:tä sairastavan korkeampi ikä ja muut sairaudet, kuten 2-tyypin diabetes, Airi Jussila kertoo. 

Myös aktiivinen IBD ja verenkierron välityksellä vaikuttava kortisonihoito (ei paikallishoito) lisäävät vakavamman COVID-sairauden riskiä.  

– Sen sijaan biologinen hoito tai immunosuppressiivinen lääkitys eivät lisää vaikeamman COVID-infektion riskiä. 

Airi Jussila korostaa, että IBD:tä sairastavan pitää jatkaa käytössä olevaa ylläpitolääkitystään. Näin vähennetään riskiä suolistosairauden aktivoitumiseen ja tarvetta systeemiseen kortisonihoitoon. 

– Eli jatketaan immunosuppressiivista hoitoa, biologista hoitoa, JAK-inhibiittorihoitoa (tofasitinibi) ja otetaan rokotukset, Jussila sanoo ja korostaa, että ei myöskään vähennetä immunosuppressiivisen tai biologisen lääkityksen annoksia COVID-19 ehkäisemiseksi. 

– Pelkkää IBD:tä sairastavien ei tarvitse toimia sen varovaisemmin kuin muidenkaan. Mitään erityistä ei tarvita. Otetaan rokotukset, muistetaan käsienpesu, maskit ja etäisyydet väkijoukoissa, samalla tavalla kuin muutkin, Jussila sanoo. 

Ajantasaisia tilastoja siitä, kuinka moni IBD:tä sairastava on saanut koronan, ei ole saatavilla.

Teksti: Heidi Hölsömäki

Lisätietoa koronaviruksesta ja suolistosairauksista