IBD 4/2022: IBD:n hoidon kehityskaari – mitä seuraavaksi? Uusin jäsenlehti ilmestynyt!
Vuoden viimeisen IBD-lehden pääkirjoituksen on kirjoittanut emeritusprofessori Martti Färkkilä, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri ja tutkija Helsingin Yliopistosta ja HUSista.
Ensimmäiset kuvaukset IBD:stä ovat jo 1700-luvun lopulta. Haavainen koliitti kuvattiin ja nimettiin vuonna 1859, Crohnin tauti 1932. Vaikka IBD:n perimmäiset syntymekanismit ovat edelleen auki, katsotaan niiden kehittyvän ravinto-, ympäristö- ja suolistomikrobien yhteisvaikutuksena perinnöllisesti alteilla henkilöillä. Sairaudelle altistavia geneettisiä muutoksia on todettu yli 200, mutta niiden selitysosuus taudin synnyssä on edelleen varsin vähäinen, huomioiden IBD:n yli 17-kertaisen lisääntymisen Suomessa viimeisen 35 vuoden aikana, KELA:n tilastoihin perustuen.
Koska sairauteen vaikuttavia tekijöitä ei tunneta tarkoin, on lääkekehitys ollut pitkälle kokeellista ja ennen 2000-lukua varsin hidasta. Ensimmäinen lääke, sulfasalatsopyriini, saatiin 40-luvulla, kortisonihoito vaikeaan koliittiin 50-luvulla. Mesalatsiinit eli 5-ASA-valmisteet saatiin kliiniseen käyttöön 80-luvulla, mahdollistaen useamman potilaan hoidon vähempien sivuvaikutusten takia. Vielä merkittävä osa potilaista jouduttiin silti leikkaamaan, useimmiten suoliavanteelle.
Siklosporiinia ryhdyttiin käyttämään vaikean koliitin hoitoon 90-luvulla. 1999 käyttöön otettu infliksimabi oli ensimmäinen niin sanottu biologinen lääke, parantaen ylläpitohoidon mahdollisuuksia ja remission ylläpitoa. 2010-luvulla olemme saaneet käyttöön muun muassa vedolitsumabin ja ustekinumabin, sekä suun kautta otettavat tofasitinibin, upadasitinibin ja filgotinibin. Biologisista lääkkeistä hoito aloitetaan useimmiten TNF-salpaajilla, joko infliksimabilla tai adalimumabilla. Hoidon tavoitteena on löytää tehoava lääkehoito mahdollisimman monelle, eri vaihtoehtoja kokeillen.
Uusien biologisten lääkkeiden käyttö on selvästi vähentänyt kirurgian tarvetta. Edelleen tavallisin aihe kirurgiseen hoitoon haavaisessa koliitissa on lääkehoidolle reagoimaton sairaus. Jos koliitissa paksusuoli joudutaan poistamaan, pyritään rakentamaan tilalle ohutsuolesta suolisäiliö, joka yhdistetään peräaukkoon. Crohnin taudissa kirurgia on ensisijaisesti komplikaatioiden hoitoa.
IBD:n hoitoon haetaan täysin uusiakin vaihtoehtoja. Ulosteensiirroilla on pyritty muuttamaan poikkeavaa suoliston mikrobistoa sairauden ylläpitohoitona. Siirto saattaa parantaa remissiossa olevien potilaiden määrää, mutta lisätutkimuksia tarvitaan edelleen. Kehitys on vaikuttanut myös hoidon tavoitteisiin – ennen pyrittiin vain oireiden vähentämiseen, nyt sen lisäksi tavoitteena on limakalvon endoskooppinen ja histologinen parantuminen. Hoitovasteenkin seuranta on muuttunut oireiden seurannasta endoskooppisen hoitovasteen määrittämiseen. Ulosteesta määritettävä tulehdussoluista vapautuva kalprotektiini on pitkälti korvannut tähystystutkimukset taudin aktiivisuuden määrittämisessä. Tavoitteena onkin taudin kotimonitorointi perustuen oireiden ja kotona pikatestillä määritetyn kalprotektiinin yhdistelmään, käyttäen älypuhelinsovellusta, jolla tieto välitetään IBD-hoitajalle.
Sairauden jatkuva yleistyminen on herättänyt myös pohtimaan mahdollisuuksia sen ehkäisyyn, vastaavalla tavalla kuin on pystytty vaikuttamaan allergioiden esiintymiseen Kansallisessa Allergiaohjelmassa. Tässä suhteessa ollaan kuitenkin vielä aivan taipaleen alussa.
Martti Färkkilä
Emeritusprofessori
Sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri
Tutkija
Helsingin Yliopisto ja HUS
Uusin jäsenlehti ilmestynyt – teemana tutkimukset ja hoidot
Vuoden viimeinen IBD-lehti on ilmestynyt painettuna joulukuun alussa. Vuoden neljäs lehti jaetaan jäsenille ja sidosryhmälle kuluvan viikon aikana, ja on luettavissa jo nyt jäsensivujen kautta.
Lehti käsittelee tutkimuksia ja hoitoja muun muassa 18-vuotiaan haavaista paksunsuolentulehdusta sairastavan Kaapon tarinan kautta, katsastamalla IBD:n hoiton historiaan ja kenties tulevaankin ja perehtymällä siihen, kuinka lääketutkimus käytännössä etenee. Lisäksi kuulemme uuteen hoitotutkimukseen osallistuneen Ahdin kokemuksia. Huomiotta ei jää myöskään mahdollisesti tulevaisuuden mullistava ulosteensiirto.
Lehden loppuosassa TIISE–hanke suunnittelee vielä alkuvuoden tapahtumiaan, mutta sanomme ainakin hetkeksi kiitos ja hyvästi Tukea Perheille -hankkeelle, joka lehden painoon mennessä olevan tiedon mukaan on päättymässä kuluvan vuoden loppuun. Vuoden 2023 rahoitusehdotus julkaistaan lehden ilmestymisen aikoihin.
Poimi talteen myös tulevat yhdistyksen järjestämät menot ja meiningit, sekä alueelliset vertaistapaamiset läheltä sinua!
Palautetta lehdestä ja juttutoiveita tuleviin numeroihin voi lähettää toimitukselle osoitteeseen toimitus@ibd.fi.
Jos olet tilannut lehden paperisena, mutta postia ei kuulu, kannattaa tarkistaa, onko vuoden 2022 jäsenmaksu maksettu. Toimistollemme voit olla yhteydessä lähettämällä sähköpostia info@ibd.fi tai soittamalla puhelinpäivystykseemme 075 325 4400 maanantaisin ja torstaisin klo 14–17. Huomaathan joulutauon 22.12.2022-8.1.2023.
Haluaisitko olla mukana tekemässä lehteä? Tule lehtitiimiin! Laita viestiä lehden päätoimittajalle, yhdistyksen viestintäpäällikkö Renja Nikulalle renja.nikula@ibd.fi.