Järjestöjen yhteiskannanotto: terveydestä, työ- ja toimintakyvystä ei pidä säästää!
Työ- ja toimintakykyiset, hyvinvoivat ihmiset ovat kestävän talouden perusta. Edes tiukassa taloustilanteessa terveydestä tinkiminen ei saa olla tulevan hallituksen säästölistalla.
Yhteiskuntamme ikääntyy, ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Juuri siksi kannattaa panostaa palveluihin, hoitoihin, kuntoutukseen ja keinoihin, joilla voidaan tuottaa mahdollisimman paljon terveyttä ja hyvinvointia.
Me kaikki allekirjoittaneet haluamme olla mukana rakentamassa sosiaali- ja terveysjärjestelmää, jossa jokainen suomalainen voi luottaa saavansa tarvitsemansa palvelut ja parhaimman mahdollisen hoidon, kun niille on tarvetta.
Kenenkään hoidon ei pidä olla siitä kiinni, missä asuu tai kuinka varakas on. Lääkkeiden omavastuuosuuden jaksotus on yksi keino, jolla voidaan helpottaa pitkäaikaisesti sairastavien alkuvuoden maksutaakkaa.
Epävakaassa maailmantilanteessa Suomen on huolehdittava yhteiskunnan toimintakyvystä yhä yllättävämpien kriisien aikana. Puolustusmenojen lisäksi on tärkeää satsata ihmisten arkiturvallisuuteen, kuten kaikkein tärkeimpien palveluiden saavutettavuuteen ja sujuvaan hoitoon ja palveluiden pääsyyn.
Tämä edellyttää hyvinvointialueilta systemaattista hoitopolkujen kehittämistä, jossa potilas ja läheiset ovat keskiössä. Mukaan kehitystyöhön tulee ottaa järjestöt ja arjen työtä tekevät toimijat.
Sairauksien ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen tulee panostaa. Niiden avulla voidaan lisätä hyvinvointia ja vähentää sairauksien taakkaa. Tässä työssä keskeisessä roolissa ovat paitsi hyvinvointialueet, myös järjestöt ja kunnat – esimerkiksi varhaiskasvatus, liikunta, kulttuuri ja koulut.
Ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen ovat keskeisiä keinoja hallita hyvinvointialueiden kokonaiskustannuksia. Oikea-aikaisella ja vaikuttavalla hoidolla, laadukkaalla kuntoutuksella sekä saumattomilla palveluketjuilla voidaan vähentää sairauksien pahentumisesta aiheutuvaa terveyspalveluiden tarvetta ja helpottaa sote-alan huutavaa henkilöstöpulaa. Tähän tarvitaan muun muassa kansallisia laaturekistereitä ja laaturekistereiden aktiivista käyttöä asiakaskeskeisen toiminnan kehittämisessä.
Myös tutkimustoiminnan edellytykset ja riittävä rahoitus hyvinvointialueilla tulee varmistaa. Lääketutkimuksen toimintaedellytykset perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa tulee turvata.
Kaikesta lääketutkimuksesta hyötyy ennen kaikkea potilas. Tutkimukset mahdollistavat uusimmat hoidot potilaille ja maksuttomat lääkkeet hoitoyksiköille. Lääketieteellinen tutkimus on laadukkaan terveydenhuollon edellytys.
Kustannus- ja terveyshyötyä tulee säästöjen sijaan hakea pitkällä aikajänteellä ja kehittämällä arviointi- ja seurantajärjestelmiä. Yhteiskunnallisen päätöksenteon ei tule kohdentua vain lyhyen aikajänteen näkökulmaan, vaan Suomen tulee huolehtia siitä, että tämän päivän investoinnit ja panostukset ovat kestäviä myös tuleville sukupolvillemme. Lyhytnäköisestä kuluajattelusta on siirryttävä pitkäjänteisempään päätöksentekoon.
Kestävän talouden ehtona ovat hyvinvoivat ihmiset. Mitä pidempään pidämme ihmiset terveinä, työ- ja toimintakykyisinä, sitä paremmin myös julkinen talous voi.
Allekirjoittajat:
Adhd-liitto ry
Aivoliitto ry
Aivovammaliitto ry
Allergia, iho- ja astmaliitto
Colores Suolistosyöpäyhdistys ry
Diabetesliitto ry
Epilepsialiitto ry
Europa Donna ry
Hengitysliitto ry
IBD ja muut suolistosairaudet ry
Invalidiliitto ry
Kilpirauhasliitto ry
Kuluttajaliitto ry
Kuuloliitto ry
Lihastautiliitto ry
Liikehäiriösairauksien liitto ry
Lääketeollisuus ry
Mielenterveysomaisten keskusliitto- FinFami ry
Muistiliitto ry
Munuais- ja maksaliitto ry
Näkövammaisten liitto ry
Psoriasisliitto ry
Reumaliitto ry
SosTe ry
Suomen Eturauhassyöpäyhdistys PROPO ry
Suomen Kipu ry
Suomen Luustoliitto ry
Suomen Migreeniyhdistys ry
Suomen Syöpäpotilaat ry
Sydänliitto ry
Sylva ry
Syöpäjärjestöt
Terveysteknologia ry