Mielipidekirjoitus: Ves­sa­käyn­tien kir­jaa­mi­nen voi lisätä suo­lis­to­sai­rai­den nuorten ah­dis­tus­ta

Mielipidekirjoitus on julkaistu Kalevan verkkosivuilla 8.11.2024

Kaleva uutisoi (4.11.) Oulun ottavan käyttöön oppilaiden oppituntien aikaisen vessakäyntien kirjaamiseen Wilma-järjestelmään. Samankaltaista kehitystä on havaittavissa myös muissa Suomen kunnissa, esimerkiksi Kajaanissa. Tavoitteena on ruotia nuorten vapettamista sekä vessoihin kohdistuvaa ilkivaltaa.

Ymmärrämme tavoitteen, mutta olemme huolissamme siitä, miten kirjaaminen vaikuttaa suolistosairauksia sairastaviin lapsiin ja nuoriin. Erilaiset suolistosairaudet, kuten tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) sekä ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS), lisääntyvät Suomessa voimakkaasti myös lapsilla. Suolistosairaudet voivat edellyttää välitöntä vessaan pääsyä, ja wc:ssä voi joutua käymään jopa kymmeniä kertoja vuorokaudessa.

Vaikka muutoksen pyrkimyksenä ei ole estää vessassa käyntiä, voi käyntien tarkka seuraaminen lisätä nuoren epävarmuutta. Suolistosairauksien oireet aiheuttavat häpeää ja ahdistusta monella sairastavalla aikuisellakin, mutta nuorilla tunne on yleensä vieläkin vaikeampi. Vessakäynteihin ja kipuun liittyvät pelot ovat usein vahvasti läsnä. Monet nuoret eivät halua puhua sairaudestaan ja osa pyrkii piilottamaan oireitaan erityisesti koulun sosiaalisessa ympäristössä.

Jos vessakäyntejä ryhdytään kirjaamaan Wilmaan, on mahdollista, että käyntejä seurataan myös nuorten keskuudessa erilaisella tarkkuudella. Tällöin usein vessassa käyminen saattaa saada liikaa huomiota, joka voi olla oikealla syyllä siellä käyvälle nuorelle sosiaalisesti raskasta jo valmiiksi raskaan sairauden lisäksi.

Toivoisimme, että kodin ja koulun välillä olisi sujuvaa vuoropuhelua keinoista, joilla suolistosairautta sairastavan nuoren tilannetta voidaan helpottaa koulussa. Ensisijaista olisi kiinnittää huomiota sujuvaan wc:hen pääsyyn ilman paineita ja selityksiä, jotta nuori voi keskittyä opiskeluun sen sijaan, että joutuisi pohtimaan vessassa käynnin herättämää huomiota. Monien nuorten tuntema ahdistus voi helpottua, kun he kokevat koulun ympäristönä tukevan elämää sairauden kanssa.

Ulla Suvanto, toiminnanjohtaja
Elisa Arvola, sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija