Narsisseja.

Kuluttajaparlamentin kannanotot kriisipalveluista sekä säästötoimenpiteistä

Kuluttajaparlamentti kysyi keväällä kyselyillä kokemuksia lasten ja nuorten kriisiavun saatavuudesta sekä tuntemuksia toimeentulon vaarantumisesta hallituksen leikkauksien vuoksi. Kannanotot annettiin 7.11.2016 eduskunnan Pikkuparlamentissa pidetyssä tilaisuudessa.

 

Enemmistö kriisiapua tarvitsevista lapsista ja nuorista jää palvelutta

Kyselyllä kartoitettiin lasten ja nuorten kriisipalveluiden saatavuutta. Tulosten mukaan moni kriisiapua tarvitseva lapsi tai nuori jää palvelutta, eikä kuntien palvelusta tiedottaminen ole nykyisellään riittävää. Myös palveluohjauksessa ja palvelun laadussa on kehitettävää.

Lapsen tai nuoren mahdollinen kriisiavun tarve jää helposti huomaamatta tai sopivaa tukea ei ole tarjolla. Aikuisten mielenterveyden ongelmien taustalla ovat suurella osalla lapsuusaikana koetut traumaattiset kokemukset. Oikein ajoitettu ja oikeanlainen tuki vähentää traumaperäisten oireiden riskiä sekä säästää yhteiskunnan kustannuksia.

Enemmistö (76 %) kyselyyn vastanneista oli kokenut tarvetta saada apua kriisistä selviytymiseen, mutta kaksi kolmesta oli kuitenkin jäänyt palvelutta. Valtaosalla syy palvelutta jäämiseen oli tietämättömyys kriisiavun olemassaolosta.

Kuluttajaparlamentin järjestöt vaativat, että lasten ja nuorten kriisipalveluiden kehittämiseen kiinnitetään huomiota sote-uudistuksen yhteydessä. Kriisipalveluiden kehittämistarpeet tulee tunnistaa myös lasten ja perheiden palveluita uudistavassa hallituksen kärkihankkeessa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa erityis- ja vaativimpien palveluiden kehittämiskokonaisuudessa.

Erityisesti tulee turvata valtakunnallisesti riittävät resurssit sekä osaaminen lasten ja nuorten auttamiseen traumaattisessa kriisissä. Lisäksi tulee yhdenmukaistaa kuntien kriisiavun järjestämisen tapoja tarvittavilta osin. Kriisiavusta tiedottamista sekä palveluohjausta tulee kehittää valtakunnallisesti, jotta kriisiapua tarvitsevat lapset ja nuoret saavat tarpeisiin vastaava palvelua oikea-aikaisesti.

 

 

Vastaajista yli 40 prosenttia on tinkinyt lääkkeiden ostosta

Kuluttajaliiton koordinoiman Kuluttajaparlamentin järjestöt eivät hyväksy hallituksen vähävaraisiin ja sairastaviin kohdistuvia säästötoimenpiteitä. Vaikuttamisfoorumi selvitti kuluttajakyselyllä mitä säästötoimet merkitsevät ihmisten elämässä ja onko tilanne johtamassa siihen, että yhä useampi kuluttaja joutuu tinkimään perustarpeistaan sekä terveydenhoidostaan. Tulosten mukaan monet pitkäaikaissairaat eläkkeensaajat ja työttömät kipuilevat jo nyt toimeentulonsa kanssa ja tinkivät omasta terveydenhoidostaan. Merkittävä osa vastaajista koki leikkausten heikentävän omaa toimeentuloa sekä terveydenhoitoa entisestään. Järjestöjen mukaan leikkaustoimenpiteet tulevat säästöjen sijaan kasvattamaan kestävyysvajetta sekä lisäämään väestön terveyseroja ja syrjäytymistä.

Kyselyyn vastasi 2 537 henkilöä, joista noin 80 prosentilla oli jokin pitkäaikaissairaus. Hallituksen säästötoimenpiteistä kaikkein ongelmallisimmiksi vastaajat kokivat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotukset (60 %), lääkekorvausten 50 euron alkuomavastuun (33 %) ja Kelakorvausten leikkaukset hammaslääkärillä käynnin kustannuksista (32 %).

Puolet kyselyyn vastanneista on joutunut tinkimään taloudellisista syistä omasta terveydenhoidostaan. Joka toinen vastaaja on jättänyt rahan puutteen vuoksi käyttämättä terveydenhuollon palveluita kuten lääkäriä, ja 42 prosenttia on tinkinyt lääkkeiden ostosta.

Kyselytulosten mukaan enemmistöllä (61 %) vastaajista nykyiset tulot eivät riitä kattamaan pakollisia menoja ja 64 prosenttia vastaajasta tinkii ruokamenoissa rahan puutteen vuoksi. Osa vastaajista (15 %) on rahan puutteessa nähnyt jopa nälkää. Merkittävä osa vastaajista arvioi joutuvansa jatkossa tinkimään entistä useammin perustarpeistaan sekä terveydenhoidostaan kuten terveydenhuollon palveluiden käytöstä ja lääkkeiden ostosta.

 

Voit lukea tiedotteet kokonaisuudessaan täältä >>