Kestävä Terveydenhuolto -hanke: Pitkäaikaissairauden vuoksi tekemättä jäävä työ aiheuttaa luultua suuremmat kustannukset

Kestävä Terveydenhuolto -hanke: Pitkäaikaissairauden vuoksi tekemättä jäävä työ aiheuttaa luultua suuremmat kustannukset, osoittaa uusi suomalainen selvitys

Tekemätöntä työtä, näkymättömiä kustannuksia -selvityksessä tarkastellaan tulehduksellisten suolistosairauksien (IBD-sairaudet)  ja reumasairauksien aiheuttamia työstäpoissaoloja ja niistä yksilölle, työnantajalle ja yhteiskunnalle syntyviä kustannuksia. Selvityksen osana teetettyyn kyselyyn vastasi 1057 Reumaliiton ja Crohn ja Colitis ry:n jäsentä. Tuloksien  perusteella pitkäaikaissairauden vuoksi tekemättä jäävä työ aiheuttaa luultua suuremmat kustannukset.

Reumasairauksia sairastaa Suomessa noin 100 000 ihmistä. Tyypillisimpiä reumasairauksia ovat nivelreuma ja selkärankareuma. IBD-sairauksia sairastaa noin 46 000 suomalaista. Yleisimmät IBD-sairaudet ovat haavainen paksusuolehtulehdus ja Crohnin tauti. IBD-sairauksia sairastavien määrä on kolminkertaistunut Suomessa vuosien 1993–2008 välillä.

Selvityksen valmistelutyöryhmässä ovat mukana AbbVie  Oy, Crohn ja Colitis ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lääkäriliitto, Reumaliitto ry, Sitra, Tehy ja Terveystalo. Selvityksessä on kerätty tietoa potilasjärjestöjen jäsenille osoitetun kyselyn avulla (N=1057) sekä Kelan, Terveystalon sekä Työterveys Helsingin kokoamista aineistoista.

Selvityksen mukaan reuma- ja IBD-sairaudet vaikuttavat huomattavasti sairastavien tulonmuodostukseen ja siihen, miten he kokevat asemansa työelämässä. Näihin vaikuttavat työkyvyttömyyden lisäksi esimerkiksi vajaakuntoisena työskentely sekä työn valinta. Noin 24% kyselyyn vastanneista opiskelijoista ilmoitti kouluttautuvansa uudelleen sairautensa vuoksi.

– Terveydenhuollon kustannusten lisäksi reuma- ja IBD-sairauksista aiheutuu muita merkittäviä kustannuksia, kuten esimerkiksi vaikutuksia työssä jaksamiseen, jos hoito ei ole tasapainossa, sekä mahdollisesti työn uudelleen järjestelyn tarvetta työyhteisössä. Lisäksi voi aiheutua työllistymättömyyttä sekä lisääntynyttä kotiavun tarvetta. Näistä syistä johtuvat kustannukset ja lisääntyneen työn määrä yleensä jäävät huomioimatta kun arvioidaan sairauksien aiheuttamia menetyksiä ja vastaavasti tehokkaasta hoidosta saatavia hyötyjä, sanoo asiantuntijalääkäri Jan Schugk Elinkeinoelämän Keskusliitosta.

Pitkäaikaissairauksien aiheuttamia haittoja mitataan liian kapea-alaisesti

Pitkäaikaissairauksien aiheuttamia rahallisia menetyksiä on tyypillisesti mitattu ottamalla huomioon muun muassa yksilön menetykset eläkkeistä. Työnantajan kannalta on useimmiten huomioitu työntekijän poissaolo työstä sekä työkyvyttömyyseläkkeet. Nyt tehdyssä selvityksessä näiden lisäksi on tarkasteltu muita tulonmuodostukseen vaikuttavia kokonaisuuksia.

– Tässä selvityksessä haluttiin tarkastella myös muita sairastavalle ja yhteiskunnalle kustannuksia aiheuttavia menetyksiä, joita ei yleensä ole huomioitu laskelmissa. Näitä ovat yksilön kannalta esimerkiksi menetykset, jotka liittyvät työttömyysetuuksiin, osa-aikaisuuteen sekä ammatin ja koulutuksen valintaan. Työnantajan kannalta lisämenetyksiä aiheuttavat esimerkiksi poissaolon vaikutukset muihin työntekijöihin sekä vajaakuntoisena työskentely. Yhteiskunnan maksettavaksi lankeaa loppupeleissä kokonaislasku, sanoo Schugk.

Yksilölle sairastamisen vuoksi tekemättä jäävän työn kustannus on selvityksen mukaan noin 608 euroa kuukaudessa. Työnantajalle vastaava summa on noin 754 euroa kuukaudessa ja yhteiskunnalle noin 1570 euroa.

Sairastamisen haitat korostuvat Itä- ja Pohjois-Suomessa

Alueelliset erot tulehduksellisia suolistosairauksia ja reumasairauksia sairastavien työkyvyttömyydessä ovat merkittävät. Varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa työkyvyttömyyttä esiintyy paljon: selvityksen perusteella näillä alueilla työkyvyttömyys on noin kolminkertaista reuma- ja IBD-sairauksia sairastavilla kun verrataan yleiseen tilanteeseen Suomessa. Selvityksen tuottaman tiedon valossa voidaan kyseenalaistaa alueellisen tasa-arvon toteutuminen kyseisten sairauksien hoidossa.

– Pitkäaikaissairauksien hoitokokonaisuuksien ja hoidon potilaskeskeisyyden kehittäminen on välttämätöntä, jos haluamme parantaa hoidon vaikuttavuutta ja toisaalta saada terveydenhuollon kustannusten kasvua hillittyä, Schugk kertoo.

Sairastavalle itselleen kyseessä on huomattava hyvinvoinnin menetys

Selvitykseen vastanneet ovat arvioineet hyvinvoinnin erityisen heikoksi virkeyden ja tarmokkuuden sekä mielialan osalta. Hyvinvointia heikentävät myös kivut ja vaivat. Vastaajat ovat arvioineet myös työ- ja toimintakykynsä sekä kokonaisterveydentilansa alentuneeksi.

– On positiivista, että vastaajat kuitenkin arvioivat kykynsä huolehtia itsestään hyväksi samoin kuin kyvyn liikkua. Myös sosiaalinen kanssakäyminen ja sosiaaliset suhteet ovat vastaajille positiivinen voimavara heikentyneestä kokonaishyvinvoinnista huolimatta, Schugk huomauttaa.

Lue koko raportti täältä Tekemätöntä työtä, näkymättömiä kustannuksia_Julkaisu_2017_WEB.

Lisätietoja:

AbbVie Oy, Kati Nyman, Yhteiskuntasuhdejohtaja, 040 7531 323, kati.nyman@abbvie.com
Crohn ja Colitis ry, Ulla Suvanto, Toiminnanjohtaja, 040 031 5383, ulla.suvanto@ibd.fi
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Jan Schugk, Asiantuntijalääkäri, 040 594 1448, jan.schugk@ek.fi
Lääkäriliitto, Heikki Pärnänen, Johtaja, politiikkatoimiala, 040 546 5316, heikki.parnanen@laakariliitto.fi
Reumaliitto ry, Maria Ekroth, Toimitusjohtaja, 040 707 9114, maria.ekroth@reumaliitto.fi
Sitra, Eveliina Huurre, Projektijohtaja, sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus, +358 (294) 618 228, eveliina.huurre@sitra.fi
Tehy, Kirsi Sillanpää, Johtaja, yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala, +358 9 5422 7160, kirsi.sillanpaa@tehy.fi
Terveystalo, Juha Tuominen, Johtava ylilääkäri, 040 528 4160, juha.tuominen@terveystalo.com
Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen tavoitteena on haastaa yhteiskuntaa ja terveydenhuollon ympäristöä pohtimaan, miten suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja -ympäristöä uudistetaan asiakaslähtöisesti ja ennakkoluulottomasti. Hankkeen tarkoitus on myös tarjota uusia näkökulmia siihen, miten ihmisten hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyky pystytään turvaamaan nyt ja tulevaisuudessa sairastumisesta huolimatta.