Kanta-Hämeen uusi IBD-palvelupolku lisää hoidon tasalaatuisuutta
Kanta-Hämeen IBD:n palvelupolku tehtiin keskussairaalan, perusterveydenhuollon ja asiakasedustajan yhteistyönä.
Teksti: Valma Korhonen
Kuvat: Emma Rinneheimo
Monelle IBD:tä sairastavalle on yhä epäselvää, miten hänen hoitonsa etenee tulevaisuudessa. Tämän asiakkailta kuullun palautteen perusteella Kanta-Hämeen keskussairaalassa on tuoreeltaan luotu uusi IBD:n palvelupolku. Sen ansiosta IBD-diagnoosin saaneiden hoidon toivotaan menevän yhä yhdenmukaisempaan, tavoitteellisempaan ja vastavuoroisempaan suuntaan.
Tiedonkulku lisää tehokkuutta
IBD:tä sairastaville suunnatussa tuoreessa kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka suurin osa IBD:tä sairastavista kertoi olevansa saamaansa hoitoon tyytyväinen, osa vastaajista on kokenut puutteita hoitokäytänteissä tai epäselvyyttä hoitonsa jatkumisesta.
Jopa kolmannes kyselyn vastaajista kertoi saaneensa diagnoosin viiveellä ja joka viides ei tiennyt, miten heidän hoitonsa jatkuu tulevaisuudessa. Perusterveydenhoidossa ongelmat olivat erikoissairaanhoitoa yleisempiä.
Painetta IBD-palvelupolkujen kehittämiseen ja kuvaamiseen tuo myös se, että suolistosairauksia sairastavien määrä kasvaa jatkuvasti. IBD luokitellaan kansansairaudeksi, sillä IBD-diagnooseja on jo noin prosentin verran väestöstä, yli 55 000. On sekä yksilöiden että yhteiskunnan etu, että sairastuneet saavat hoitoa oikeaan aikaan ja oikeasta paikasta sairauden vaiheen mukaan.
Useassa sairaanhoitopiireissä onkin kehitetty IBD:n hoitokäytänteitä ja luotu kirjallisia kuvauksia, joiden avulla pyritään selkeyttämään ja yhdenmukaistamaan IBD-potilaiden hoidon etenemistä.
Yksi tällaisista sairaaloista, jossa on tuoreeltaan luotu uusi IBD-palvelupolku, on Kanta-Hämeen keskussairaala. Palvelupolun kuvaus on tehty yhdessä kuntien perusterveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Palvelupolku kuvaa, miten hoito etenee asiakkaan näkökulmasta, hänelle tärkeiden palveluiden kokonaisuutena kotoa kotiin.
Polkukuvauksen toisena tasona on vain ammattilaisille näkyvä osuus. Siinä on kuvattu, mitä kunkin ammattilaisen rooliin kuuluu, jotta asiakkaalle kuvattu palvelu toteutuu.
Hoitokäytänteiden kehittäminen jatkuu
IBD:n palvelupolun suunnittelu aloitettiin Kanta-Hämeessä tammikuussa 2021, ja kesäkuun loppuun mennessä kuvaus saatiin kokonaisuudessaan valmiiksi. Nyt tehty polku toimii pohjana jatkokehitykselle.
Kanta-Hämeen keskussairaalan uutta IBD-polkua ovat olleet kuvaamassa palvelusuunnittelija Maija Hansen ja asiakaspalvelun erityisasiantuntija Sanna Mäkynen.
– Palvelupolun kuvaustyön yhtenä tavoitteena on kerätä sekä asiakkaiden että ammattilaisten kokemuksia siitä, mitä olisi tärkeää kehittää, jotta hoidon kokonaisuus olisi sujuvampaa. Polku toimii apuna ohjauksessa ja helpottaa hoitokäytänteiden yhtenäistämisessä, Mäkynen ja Hansen kertovat.
Kuvaustiimissä ovat mukana perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri ja ylihoitaja. Mukana on ollut myös asiakasedustaja. Kuvaukset on tehty yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ammattilaisten, työterveyden, potilasjärjestöjen sekä sosiaalitoimen edustajien kanssa. Lisäksi polkukuvausta on muokattu asiakashaastatteluissa saatujen kommenttien perusteella.
Hansen ja Mäkynen näkevät, että palvelupolku on potilaille kokonaisvaltainen palvelu, johon on kerätty yhden luukun periaatteella tietoa, millaisia palveluja saa missäkin vaiheessa, mihin voi olla yhteydessä ja mistä saa haluamaansa luotettavaa lisätietoa. Tärkeintä on, että sairastuneelle, ja myös hänen läheisilleen, tulisi tunne siitä, että he ovat perillä sairauden hoidon etenemisestä.
– IBD:tä voi olla mahdoton itse hallita, mikä aiheuttaa paljon huolia ja murheita. Toivommekin, että vaikka sairastunut ei välttämättä hallitse itse sairautta, hän voisi hallita palvelupolun ansiosta kokonaisnäkymän siitä, mihin suuntaan hoito on etenemässä, he summaavat.
Asiakaskehittäjällä kullanarvoinen rooli
Kimmoke IBD:n palvelupolun luomiselle syntyi kahdesta syystä. Yhtäältä se vastaa sairaalan strategista tavoitetta kuvata suurivolyymisempien potilasryhmien hoidon kokonaisuus ja toisaalta asiakaspalautteissa oli tullut esiin toive hoitopolun kirjalliselle kuvaukselle.
Mäkysen ja Hansenin mukaan asiakasedustajan panos polkukuvauksessa oli korvaamattoman tärkeä. Mukana suunnittelussa oli Crohnin tauti -diagnoosin vuonna 2005 saanut Tiina-Maija Hietala. Omakohtaisen sairaus- ja hoitokokemuksena kautta Hietala tietää tismalleen, mitä IBD-potilas kaipaa hoidon eri vaiheissa.
– Kun polun sisältöön ohjataan tutustumaan jo ensimmäisellä hoitajan vastaanotolla ja tietoa saa heti, on siitä suuri apu. Diagnoosin jälkeen saattaa olla niin hämmentynyt, ettei kaikkia askarruttavia kysymyksiä tajua vastaanotolla kysyä.
Hietala pitää lopullista palvelupolun kuvausta hyvin onnistuneena ja on iloinen, että hänen kokemuksistaan oli hyötyä polun suunnittelussa.
Palvelupolkua ja hoidon vaikuttavuutta seurataan
Palvelupolun kirjallisen kuvauksen jälkeen seuraavana vuorossa on sen mittaaminen. Tiedolla johtamisen järjestelmään määritellään seurattavaksi polkukuvauksen kriittisimmät kohdat.
– Näin saadaan tietoa esimerkiksi siitä, kuinka yleisesti kutakin palvelua on käytetty eli meneekö polku käyntitietojen perusteella kuvatulla tavalla. Polkukuvaukseen tullaan yhdistämään myös asiakaskokemuksen mittarin tulokset, Mäkynen lisää.
– Tulevaisuudessa painopiste tulee olemaan hoidon vaikuttavuudessa, jota seurataan niin sanotuilla PROM-kyselyillä. Niiden avulla asiakas arvioi vointiaan hoitotoimenpiteiden jälkeen eli hoidon vaikuttavuutta hänen kokemanaan. Näitä vastauksia pystytään vertailemaan kansainvälisesti.
Lisätietoa palvelupolusta ja IBD:tä sairastavien hoitokokemuksista:
Kanta-Hämeen keskussairaalan IBD-palvelupolku
Kysely IBD:tä sairastavien hoidosta (uutinen 27.5.2021)
Artikkeli on julkaistu IBD-lehdessä 3/2021.