IBD-hoitajien lisääminen hoitotyön erikoisaloihin ja riittävä IBD-hoitajien määrä turvattava kouluttamalla heitä riittävästi

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan hoitotyön jaosto antoi sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksen kliinisen hoitotyön erikoisaloista. Siitä puuttui täysin tulehduksellisten suolistosairauksien eli IBD:n erikoisala. IBD:tä sairastavien määrä nousee vuosi vuodelta ja voidaan jo puhua uudesta kansantaudista. IBD-hoitajan erikoisala pitää lisätä valtakunnalliseen kliinisen hoitotyön erikoisalojen suunnitelmaan omana erikoisalanaan tai mainita kansantaudeissa. 

IBD yleistyy voimakkaasti Suomessa ja muualla maailmassa.  Vuoden 2021 lopussa oli lähes 56 000 IBD-diagnoosin saanutta, ja nykyään yli 2 500 suomalaista saa vuosittain diagnoosin. IBD-hoitajia on koulutettu erikoistumisopinnoissa (30 op) ammattikorkeakoulussa vuodesta 2009 lähtien. Tällä hetkellä koulutettuja IBD-hoitajia on n. 100 kpl, joka on riittämätön määrä. Sairaus vaatii pitkäaikaista lääkitystä ja hoitoa, joka on yhteiskunnan kannalta kallista. IBD-potilaan hoitotyössä korostuu moniammatillinen lähestymistapa. IBD:n hoito tapahtuu pääosin erikoissairaanhoidossa. 

IBD-hoitajat ovat vakiinnuttaneet paikkansa moniammatillisen tiimin jäseninä. Työnkuvaan kuuluu potilaan ja omaisten ohjaaminen, erityisesti sairauteen liittyvän ensitiedon antaminen, samoin lääkehoidon ohjaaminen. Tehtävänsiirtona gastroenterologeilta on siirtynyt lääketurvakokeiden seurantaa ja vuosikontrollien pitämistä.  Potilaat tarvitsevat usein henkistä tukea erilaisissa elämäntilanteissa ja tietoa ravitsemuksesta sekä rokotuksista. Osa työstä on hoitopolkujen ja digitaalisten palvelujen kehittämistä. IBD-hoitajan työpanos vähentää selkeästi lääkäreiden työtaakkaa. IBD-hoitajan työn tiedetään nopeuttavan pahenemisvaiheen tunnistamista ja vähentävän sekä rutiininomaisia että kiireellisiä poliklinikka käyntejä ja osastohoitojaksoja. Suomessa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan IBD-hoitaja tuo merkittäviä kustannushyötyjä ja parantaa hoidon laatua, koska se pohjautuu näyttöön perustuvaan hoitotyön menetelmiin (Molander, Kolho 2019, Lääkärilehti 6/2019 vsk 74).  

IBD-hoitajan työ on itsenäistä asiantuntijatyötä, joka vaatii kokonaisvaltaista lähestymistä hoidon onnistumiseksi. Työ vaatii jatkuvaa koulutusta sekä ajantasaisen tiedon ylläpitämistä, koska lääketiede kehittyy ja tuo mukanaan uusia hoitomuotoja.

Valtakunnallinen, sisällöltään yhdenmukainen koulutus on tärkeää alueellisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

19.5.2022 

Sanni Anttila, Suomen IBD-hoitaja Ry:n puheenjohtaja

Ulla Suvanto, IBD-ja muut suolistosairaudet ry:n toiminnanjohtaja
Aki Leppänen, IBD-ja muut suolistosairaudet ry:n hallituksen puheenjohtaja

Clas-Göran af Björkesten, Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n IBD alajaoksen hallituksen puheenjohtaja