Budjettiriihi pettymys pitkäaikaissairaille

Hallituksen budjettiriihessä päätettiin talousarvioesityksestä vuodelle 2025. Esitys menee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Olemme talousarvioon pettyneitä, sillä monet säästötoimenpiteistä kohdistuvat pitkäaikaissairaisiin. Erityisesti pienituloiset pitkäaikaissairaat ovat haastavassa tilanteessa, sillä sairastamisen kustannukset ovat olleet kuormittavia jo ennen nykyisen hallituskauden toimia.

Pitkäaikaissairaisiin vaikuttavia päätöksiä talousarviossa ovat muun muassa terveydenhuollon asiakasmaksujen korottaminen, lääkkeiden alkuomavastuun nosto 20 eurolla sekä lääkkeiden verotuksen nosto 10 prosentin veroluokasta 14 prosentin veroluokkaan. Työttömien ja pienituloisten kohdalla tilannetta vaikeuttavat myös asumistukiin ja työttömyysturvaan kohdistuvat leikkaukset.

Pitkäaikaissairaiden taloudellinen tilanne on ollut haastava jo valmiiksi. Vuonna 2023 toteutetun Pitkäaikaissairauden kustannukset -kyselyn mukaan lähes puolet piti sairastamisen kustannuksia merkittävänä taloudellisena rasitteena. Kyselyn jälkeen terveydenhuollon asiakasmaksuja sekä lääkekattoa korotettiin jo alkuvuodesta 2024. Nyt ehdotetut uudet korotukset uhkaavat ajaa monen pitkäaikaissairaan talouden karille.

Asiakasmaksujen ehdotetut korotukset on peruttava eduskuntakäsittelyssä ja sairastaville on tarjottava yhdenvertaiset mahdollisuudet asiakasmaksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Tällä hetkellä monilla hyvinvointialueilla ei ole mahdollista saada sopeutuksia tasasuuruisista asiakasmaksuista. Tasasuuruisia maksuja ovat esimerkiksi poliklinikkakäynnit, joiden hinta uhkaa hallituksen esityksen mukaan nousta 66,70 euroon.

Hallituksen on myös tarkasteltava kriittisesti yksityisen hoidon Kela-korvausten alentamista entiselle tasolle. Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset nousivat alkuvuodesta 2024. Kelan laskelmien mukaan korvausmenot ovat kasvaneet peräti 200 prosenttia, vaikka käyntien määrä lisääntyi ainoastaan 2 prosenttia. Korvauksista hyötyivät eniten hyvätuloiset. Tämän hetkiset laskelmat vaikuttavat kestämättömältä terveyden, hyvinvoinnin sekä Suomen talouden kannalta.

SOSTE on lisäksi ehdottanut omaa 2,5 miljardin veropakettia, jolla heikoimpiin osuvia leikkauksia ei tarvitsisi tehdä. Veropakettiin sisältyy muun muassa terveysveron uudistaminen ja haittaverojen sitominen indeksiin.