IBD voi vaikuttaa silmiin ja näkemiseen
Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että tulehduksellisia suolistosairauksia (IBD) sairastavilla henkilöillä on erilaisia silmäoireita. IBD:n aiheuttamien silmäoireiden tiedostaminen on tärkeää, jotta hoito saadaan aloitettua ajoissa, kerrotaan tuoreessa optometrian alan opinnäytetyössä.
Keskimäärin 4–12 prosentilla IBD:tä sairastavilla henkilöillä on silmäoireita, mutta jossain tutkimuksissa silmäoireita on esiintynyt jopa 29 prosentilla. Pelkästään IBD ei ole riskitekijä silmäoireiden kehittymiselle, vaan myös IBD:n hoitoon käytettävillä lääkkeillä voi olla vaikutuksia silmiin ja näköön.
Eniten raportoituja silmäoireita ovat kuivasilmäisyys, silmän luomitulehdus, silmän kovakalvon pintatulehdus sekä silmän värikalvon ja sädekehän tulehdus. Myös toisenlaiset silmän tulehdustilat ovat mahdollisia.
Vakavimmat tulehdustilat voivat hoitamattomina johtaa jopa pysyvään näön heikkenemiseen. Silmätulehdusta tai silmäsairautta epäiltäessä on suositeltavaa käydä silmälääkärin tarkastuksessa.
Silmäoireet esiintyvät usein samanaikaisesti muiden IBD:n liitännäissairauksien kanssa, etenkin nivel- ja ihovaivojen kanssa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että naisilla on suurempi riski saada silmäoireita ja myös sukuhistorialla vaikuttaa olevan merkitystä silmäoireiden esiintyvyyteen. Muutamat tutkimukset ovat osoittaneet, että silmäoireet ovat yleisempiä Crohnin tautia sairastavilla kuin haavaista paksusuolentulehdusta sairastavilla, mutta asiasta on olemassa myös ristiriitaista tietoa.
Kuivasilmäisyys
Kuivasilmäisyys luokitellaan kahteen ryhmään; riittämätön kyynelten eritys ja liiallinen haihtuminen. Oireina voi esiintyä kuivuuden tunnetta, roskan ja hiekkaisuuden tunnetta, kirvelyä ja kutinaa silmissä, silmien vetistämistä, silmien väsymistä sekä näöntarkkuuden vaihtelua.
Kuivasilmäisyyden hoitoon voidaan käyttää kostuttavia silmätippoja tai -geeliä. Vaikean ja pitkäaikaisen kuivasilmäisyyden hoidossa voidaan käyttää tulehdusta hillitseviä silmälääkkeitä.
Silmän luomitulehdus
Silmän luomitulehdus (blefariitti) on helposti kroonistuva tila. Sen tyypillisiä oireita ja löydöksiä ovat luomen reunan punoitus, hilseily, kutina ja lievä kipu, ripsijuurien karsta, roskan tunne ja silmän rähmiminen.
Silmän luomitulehdus voi johtua luomen ihon, rauhasten tai ripsien juurituppien tulehduksesta. Hoitona käytetään haudutteluhoitoa, erilaisia puhdistustekniikoita, mekaanista rauhasten tyhjennystä sekä tarpeen mukaan paikallista lääkehoitoa.
Kovakalvon pintatulehdus
Silmän kovakalvon pintatulehdus (episkleriitti) voi esiintyä vain toisessa silmässä tai molemmissa silmissä. Sille on tyypillistä silmän punoitus. Tulehdus voi olla suhteellisen kivuton, mutta siihen voi myös liittyä kutinaa ja kirvelyä. Lisäksi optikon tai silmälääkärin on mahdollista havaita kovakalvon ja sidekalvon verestystä.
Tulehdus on usein toistuva ja se voi levitä kovakalvon alempiin osiin. Se saattaa parantua itsekseen, mutta tarpeen vaatiessa hoitona voidaan käyttää silmätippoina annosteltavia tai suun kautta otettavia tulehduskipulääkkeitä tai kortikosteroideja silmätippoina. Lisäksi kylmähauteesta voi olla apua.
Värikalvon ja sädekehän tulehdus
Silmän värikalvon ja sädekehän tulehdus (anteriorinen uveiitti) on silmänsisäinen tulehdus, jossa ensisijainen tulehduspaikka on silmän etukammiossa. Pelkkää värikalvon tulehdusta kutsutaan iriitiksi. Värikalvon ja sädekehän tulehduksessa oireina voi esiintyä silmäkipua, näön hämärtymistä, valoherkkyyttä ja päänsärkyä. Myös silmien punoitusta voi esiintyä.
Crohnin taudissa silmänsisäinen tulehdus (uveiitti) esiintyy usein molemmissa silmissä, alkaa salakavalasti ja tulehdus on pitkäkestoinen. Kortikosteroidi silmätippoina on ensisijainen hoitomuoto.
Harvinaisemmat vaikutukset
Muita mahdollisia silmätulehduksia ovat kovakalvon tulehdus (skleriitti), sädekehän tulehdus ja siihen liittyvä verkkokalvon reuna-alueiden tulehdus (intermediaarinen uveiitti), sekä suonikalvon tulehdus (posteriorinen uveiitti).
Näköhermon ongelmat ovat myös mahdollisia ja ne voivat aiheuttaa muun muassa näöntarkkuuden ja kontrastierotuskyvyn heikkenemistä sekä näkökenttäpuutoksia. Mahdollinen A-vitamiinipuutos voi taas johtaa hämäränäön heikentymiseen.
Lääkkeiden vaikutuksista silmiin
- Erityisesti 5-ASA-valmisteiden, immunosuppressanttien ja TNF-alfa-estäjien käyttö on yhdistetty kuivasilmäisyyteen.
- Metotreksaatin mahdollisiin haittavaikutuksiin kuuluu näköhäiriöt, sidekalvotulehdus, heikentynyt näkökyky ja verkkokalvosairaus.
- Siklosporiinin mahdollisia haittavaikutuksia ovat näköhäiriöt, jotka voivat olla merkkejä enkefalopatiasta eli aivosairaudesta. Lisäksi siklosporiini voi mahdollisesti aiheuttaa näköhermon pään turvotusta, johon voi liittyä näön heikkenemistä.
- TNF-alfa estäjät voivat kuivasilmäisyyden lisäksi aiheuttaa näköhäiriöitä ja erilaisia silmän tulehduksellisia tiloja.
- Kortikosteroidien käyttö voi aiheuttaa kaihia ja siten myös näön hämärtymistä. Lisäksi kortikosteroidihoito voi nostaa silmänpainetta ja siten altistaa glaukoomalle.
Teksti: Sabrina Meriheinä, Salla Mikkola ja Jari Tanskanen
Kirjoittajat ovat optometrian opiskelijoita Metropolia ammattikorkeakoulusta. Tämä IBD-lehdessä 2/2021 julkaistu lehtiartikkeli on toteutettu osana opinnäytetyötä ”IBD ja silmät”. Opinnäytetyö on luettavissa Theseus-tietokannassa. Opinnäytetyöstä löytyvät myös artikkelissa käytetyt lähteet.