Tieteellisiä tutkimustuloksia

Tälle sivulle koostamme tiivistelmiä suolistosairauksiin liittyvistä tutkimustuloksista Suomesta ja maailmalta. Tutkimuskoostetta toimittaa Sanna Lönnfors ja tekstit on julkaistu IBD-lehdessä.

Tutkimuksia 2022
IBD ja ruokavaliot
Kuitupitoinen ruokavalio ja IBD
Muutokset tupakoinnissa IBD-diagnoosin saamisen jälkeen

Tutkimuksia 2021
Tupakointi, osteoporoosi ja IBD
IBD ja raudanpuutosanemia
IBD ja kipu
Tiopuriinihoidon lopetus yli 60-vuotiailla IBD-potilailla
Biomarkkereiden rooli haavaisen paksusuolitulehduksen leikkauksissa
IBD ja sydän- ja verisuonisairauksien riski
Ruokavalion gluteenilla ei yhteyttä IBD:n riskiin
Nivelten yliliikkuvuus ja ruuansulatuskanavan sairaudet lapsilla
Mistä IBD-potilaat puhuvat sosiaalisessa mediassa?
Ärtyvän suolen oireyhtymän mukana voi tulla monenlaisia ongelmia
Lasten luustoterveyttä kannattaa pitää silmällä
Kanadalaiset hoitosuositukset sappihapporipuliin

Tutkimuksia 2020
Viheralueista keino ehkäistä IBD:tä lapsilla?
Oireeton IBD, raskaus ja stressi
Nuoret IBD-potilaat ja kipukokemus
COVID-19 esiintyvyys länsimaiden IBD-potilailla
Univaikeudet
Pussiitin ehkäisy ja hoito
Vaikuttaako asuinpaikka IBD:hen?
Sukupuoli ja IBD
Aliravitsemus ja IBD
Iäkkäiden IBD-potilaiden hoito

Tutkimuksia 2022

IBD ja ruokavaliot

Ruokavaliotutkimukset IBD:ssä ovat keskittyneet paljolti yksittäisten ravintoaineiden tai suunniteltujen ruokavalioiden vaikutusten arviointiin. Yhdysvalloissa tutkittiin lähes 700 IBD:tä sairastavan ruokavaliotottumuksia ja niiden yhteyttä oireiden aktiivisuuteen.

Sairastavilla tunnistettiin viisi ruokavaliotyyppiä: kaksi länsimaista ruokavaliota (WD1 ja WD2), yksi sekaruokavalio ja kaksi kasvisruokavaliota (PB1 ja PB2). WD1-ruokavalioon verrattuna PB2 oli yhteydessä pienempään aktiivisten oireiden riskiin Crohnin taudissa, ja PB1 yhteydessä pienempään aktiivisten oireiden riskiin haavaisessa paksusuolitulehduksessa. 

Enemmän hedelmiä ja vihanneksia ja vähemmän prosessoitua lihaa ja puhdistettuja hiilihydraatteja sisältävät ruokavaliot sekä veden juominen olivat yhteydessä pienempään IBD-oireiden riskiin. Pelkkä hedelmien ja vihannesten syöminen ei kuitenkaan vähentänyt Crohnin taudin oireita.

Limketkai BN et al. Dietary Patterns and Their Association With Symptoms Activity in Inflammatory Bowel Diseases. Inflamm Bowel Dis 2022 Jan 29;izab335.

Kuitupitoinen ruokavalio ja IBD

Kuitupitoisesta ravinnosta IBD:tä sairastavilla on ristiriitaisia tietoja ja suosituksia. Niihin perehdyttiin yhdysvaltalaisessa kirjallisuuskatsauksessa.

IBD:tä sairastavat syövät muuta väestöä ja kansallisia suosituksia vähemmän kuituja, koska kokevat kuitujen välttämisen hyödylliseksi. Vähän kuituja ja FODMAP-hiilihydraatteja sisältävät ruokavaliot on yhdistetty vähäisempään ulosteiden mikrobimäärään ja tärkeiden ravintoaineiden saantiin. Uusien tutkimusten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että IBD:tä sairastavat voivat syödä enemmän kuituja ja saada niistä hyötyjä, etenkin, jos kuidut lisätään ruokavalioon sairauden ollessa remissiossa.

Tutkijat toteavatkin, ettei kuidun syömiselle IBD:tä sairastavilla välttämättä ole esteitä. Nykysuositukset eivät tue kuitujen välttelyä IBD-potilailla. Kuidun käytön vaikutuksista pitkällä aikavälillä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa.

Kuang R et al. Should high-fiber diets be recommended for patients with inflammatory bowel disease? Curr Opin Gastroenterol 2022 Mar 1;38(2):168-172.

Muutokset tupakoinnissa IBD-diagnoosin saamisen jälkeen

Yhdysvaltalaistutkimuksessa perehdyttiin tupakointikäytöksen muutoksiin IBD-diagnoosin jälkeen sekä arvioitiin tupakointitapojen muutosten vaikutusta kuolleisuuteen.

Aktiivisesti tupakoivista henkilöistä 70 prosenttia Crohnin tauti -diagnoosin saaneista ja 44 prosenttia haavainen paksusuolentulehdus -diagnoosin saaneista jatkoi tupakointia myös IBD-diagnoosin jälkeen.
Sekä Crohnin tautia että haavaista paksusuolitulehdusta sairastavilla kuolleisuusriski oli tupakoitsijoita pienempi niillä henkilöillä, jotka eivät olleet koskaan tupakoineet tai olivat lopettaneet tupakoinnin joko aikaisemmin tai diagnoosin saamisen aikaan.

Loppuyhteenvetonaan tutkijat totesivat, että merkittävä osa IBD-diagnoosin saaneista jatkoi tupakointia diagnoosin jälkeenkin. Tupakoinnin lopettaminen diagnoosin saamisen aikaan oli yhteydessä merkittävään kuolleisuuden vähenemiseen.

Hua X et al. Smoking behavior changes after diagnosis of inflammatory bowel disease and risk of all-cause mortality. J Crohns Colitis 2022 Feb 1;jjac015.

Tutkimuksia 2021

Tupakointi, osteoporoosi ja IBD

Puolalaisessa kirjallisuuskatsauksessa pohdittiin tupakoinnin ja osteoporoosin yhteyttä IBD:ssä. Tupakointi on yksi tärkeimmistä osteoporoosin riskitekijöitä, joihin voi itse vaikuttaa. 

Tupakan ainesosat häiritsevät luun muodostumista ja uudistumista. IBD-potilaiden kohdalla tulee myös huomata, että tupakointi vaikuttaa suolistoon monin tavoin. Se vaurioittaa suolen limakalvoja häiritsemällä suojaavan liman tuotantoa, muuttamalla liman koostumusta ja estämällä limakalvon korjautumisprosesseja, ja vähentää suolen limakalvon verenkiertoa, mikä voi lisätä tulehdusta. Lisäksi tupakointi vaikuttaa suolen mikrobistoon, ja nikotiini lisää tulehdusta aiheuttavien kemokiinien ja sytokiinien tuotantoa.

 IBD-potilailla luuntiheys voi alentua suolisairauden takia. Jos potilas lisäksi tupakoi, on osteoporoosin riski vielä suurempi. Tutkijat toteavat, että IBD-potilaita tulisi valistaa tupakoinnin riskeistä sekä osteoporoosista ja kannustaa tupakoinnin lopettamiseen. 

A.E. Ratajczak et al.: Impact of Cigarette Smoking on the Risk of Osteoporosis in Inflammatory Bowel Diseases. Julkaistu Journal of Clinical Medicine -lehdessä huhtikuussa 2021, doi: 10.3390/jcm10071515.

IBD ja raudanpuutosanemia

Englantilaisessa kirjallisuuskatsauksessa pohdittiin IBD:hen usein liittyvää raudanpuuteanemiaa, jonka aiheuttama väsymys voi olla yhtä vaikea kuin IBD:n oireet. Niinpä raudanpuutteen hoitaminen voi elämänlaadun kannalta olla yhtä tärkeää kuin IBD:n hoito. Rautalisän antaminen tulisi aloittaa heti, kun puutos huomataan, ja rautatasoa tulisi tarkkailla sen jälkeen.

Suonensisäisesti annettua rautaa pidetään Euroopassa standardihoitona, mutta suun kautta annettua rautaa käytetään silti useammin, sillä sitä on helpommin saatavilla, se on halvempaa ja helpompi antaa. Sillä on kuitenkin myös enemmän sivuvaikutuksia, se vaikuttaa mikrobistoon ja voi pahentaa IBD-oireita, mikä voi saada potilaan lopettamaan hoidon. Suonensisäinen rauta vaikuttaa nopeammin ja sivuvaikutuksia on vähemmän, mutta hoito voi aiheuttaa yliherkkyysreaktioita.

Kirjoittajat toteavat, että tarvitaan tutkimuksia eri hoitomuotojen turvallisuuden ja tehokkuuden määrittämiseksi, jotta voidaan yksimielisesti määritellä raudanpuutosanemian standardihoitosuositukset.

A. Kumar & M.J. Brookes: Iron Therapy in Inflammatory Bowel Disease. Julkaistu Nutrients -lehdessä lokakuussa 2020. doi: 10.3390/nu12113478.

IBD ja kipu

Englantilais-yhdysvaltalainen kirjallisuuskatsaus perehtyi IBD-kipuun. Tutkijat toteavat, että vaikka IBD aiheuttaa kipua ja muita oireita, hoito keskittyy usein tulehduksen lievittämiseen suolen limakalvolla. Kipu voi oireilla myös IBD:n ollessa remissiossa, ja vaikuttaa pahastikin potilaan elämänlaatuun. Kipu on yleinen oire: eri tutkimuksissa jopa 60 prosenttia IBD-potilaista on kertonut kärsivänsä siitä.

IBD:ssä ei ole yleispäteviä kivunhoitostrategioita, ja monet kipuhoidot, kuten opioidit, ovat tehottomia ja niihin liittyy paljon ei-toivottuja vaikutuksia. Tutkijat toteavatkin, että tarvitaan käytännönläheisiä, potilaaseen keskittyviä toimintamalleja, jotta kipua voidaan hoitaa turvallisesti, järkevästi ja tehokkaasti pitkällä tähtäimellä.

Kivun arvioimista IBD-potilailla tulisi kehittää, ja kivun tilanne määrittää säännöllisesti ja rutiininomaisesti. Toimintamalleihin tulisi sisällyttää myös psykologiset hoitokeinot krooniseen kipuun. Monet näistä seikoista pätevät myös muihin kroonista kipua aiheuttaviin sairauksiin.

N. Bakshi et al.: Chronic pain in patients with inflammatory bowel disease. Julkaistu Pain -lehdessä lokakuussa 2021. doi: 10.1097/j.pain.0000000000002304.

Tiopuriinihoidon lopetus yli 60-vuotiailla IBD-potilailla

Belgialaistutkimus tarkasteli, miten tiopuriinihoidon lopettaminen vaikuttaa relapseihin remissiossa olevilla yli 60-vuotiailla IBD-potilailla. Tiedot saatiin 142 potilaan sähköisistä potilasrekistereistä, ja niistä katsottiin kliinisen remission kesto, kliiniseen relapsiin kulunut aika sekä pahanlaatuisten kasvainten kehittyminen. 

Potilaiden mediaaninen seuranta-aika oli 66 kuukautta. Tänä aikana 30,8 prosentilla potilaista sairaus paheni. Pahenemistapauksissa tiopuriinihoidon kesto oli merkittävästi lyhyempi kuin remissiossa pysyneillä potilailla. Leikkaushoitoa tarvittiin 36 prosentilla niistä, joilla sairaus paheni. 

Tutkijat toteavat johtopäätöksenään, että tiopuriinihoidon lopettamisen jälkeen sairaus pysyi remissiossa ⅔:lla vanhemmista IBD-potilaista. Pahanlaatuisten kasvainten vuoksi potilaita on seurattava tarkoin. 

C. Jorissen et al.: Long-term clinical outcome after thiopurine discontinuation in elderly IBD patients. Julkaistu Scandinavian Journal of Gastroenterology -lehdessä elokuussa 2021, doi: 10.1080/00365521.2021.1965207.

Biomarkkereiden rooli haavaisen paksusuolitulehduksen leikkauksissa 

Paksusuolen poisto on joskus ainoa keino päästä eroon tulehduksesta paksusuolessa. Yhdysvaltalainen kirjallisuuskatsaus muistuttaa, että biomarkkerit ovat uusi tutkimusala IBD:ssä, ja niillä voi olla merkittävä rooli haavaisen paksusuolitulehduksen leikkauspäätöksissä ja -ajoituksissa. 

Viivästykset leikkauksissa voivat aiheuttaa suuria kustannuksia ja pahentaa potilaiden kärsimystä. Kyky ennakoida, ketkä potilaat tarvitsevat leikkausta, voisi helpottaa näitä päätöksiä. Tiettyjen biomarkkereiden yhdistelmien avulla (esim. CRP/albumiini-suhde ja prokalsitosiini ulosteen kalprotektiinin kanssa) on pystytty tarkasti ennakoimaan, ketkä potilaat tarvitsevat leikkausta. Näiden biomarkkeriyhdistelmien jatkotutkimukset ovat tarpeen hoitokäytäntöjen optimoimiseksi.

J. Matson et al.: The Role of Biomarkers in Surgery for Ulcerative Colitis: A Review. Julkaistu Journal of Clinical Medicine -lehdessä heinäkuussa 2021, doi: 10.3390/jcm10153362. 

IBD ja sydän- ja verisuonisairauksien riski

IBD:hen liittyy kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien riski, erityisesti laskimoveritulpan, ateroskleroosin ja sydämen vajaatoiminnan kohdalla. Erityisesti nuorilla, alle 40-vuotiailla sairastuneilla riski on suhteellisen korkea verrattuna valtaväestöön. 

Riskit eivät täysin selity perinteisillä riskitekijöillä. Niihin vaikuttavat IBD:tä sairastavilla mm. kortikosteroidit, krooninen systeeminen tulehdus, laajalle levinnyt paksusuolen sairaus niin haavaisessa paksusuolitulehduksessa kuin Crohnin taudissa, sekä sairaalajaksot, erityisesti leikkausta odottaessa.

Vaikka sydän- ja verisuonisairauksien riski IBD:ssä on laajalti tiedossa, suositukset näiden ongelmien ehkäisyyn puuttuvat. Lisää tutkimustietoa tarvitaan. 

J. A. M. Sleutjes et al.: Thromboembolic and atherosclerotic cardiovascular events in inflammatory bowel disease: epidemiology, pathogenesis and clinical management. Julkaistu Therapeutic Advances in Gastroenterology -lehdessä heinäkuussa 2021, doi: 10.1177/17562848211032126.

Ruokavalion gluteenilla ei yhteyttä IBD:n riskiin

Ruokavaliota pidetään merkittävänä tekijänä IBD:n synnyssä, mutta gluteenin ja IBD:n riskin suhdetta ei ole tutkittu. Yhdysvaltalaistutkimus perehtyi aiheeseen yli 200 000 henkilön 30 vuoden seurantatutkimuksessa. Seuratuilla ei tutkimuksen alussa ollut IBD:tä tai keliakiaa.

Seurannassa 337 henkilöä sairastui Crohnin tautiin ja 447 haavaiseen paksusuolentulehdukseen. Tutkijat laskivat tilastotieteellisin menetelmin riskisuhteen ja totesivat, ettei ruokavalion gluteenilla ollut yhteyttä IBD:hen sairastumisen riskiin.

Loppuyhteenvedossaan tutkijat toteavat, että löydös on merkittävä aikana, jolloin gluteenin sisällyttämisen ruokavalioon ajatellaan usein olevan laukaisevana tekijänä ruuansulatuselimistön sairauksille.

E. W. Lopes et al.: Dietary Gluten Intake Is Not Associated With risk of Inflammatory Bowel Disease in U.S. Adults Without Celiac Disease. Julkaistu Clinical Gastroenterology and Hepatology -lehdessä maaliskuussa 2021 (doi: 10.1016/j.cgh.2021.03.029)

Nivelten yliliikkuvuus ja ruuansulatuskanavan sairaudet lapsilla

Englantilais-italialainen tutkimus tutki nivelten yliliikkuvuuden yhteyttä suolisairauksiin 4–17-vuotiailla lapsilla, joilla oli joko toiminnallisia ruuansulatuskanavan ongelmia tai IBD. Lasten nivelten liikkuvuutta verrattiin samanikäisiin terveisiin lapsiin.

Nivelten yliliikkuvuutta oli 10 prosentilla toiminnallisista ruuansulatuskanavan ongelmista kärsivillä lapsilla, 8 prosentilla Crohnin taudista kärsivillä ja selvästi eniten, 30 prosentilla haavaisesta paksusuolentulehduksesta kärsivillä lapsilla.

Tutkijat arvelevat nivelten yliliikkuvuuden haavaista paksusuolentulehdusta sairastavilla lapsilla voivan johtua poikkeavuuksista sidekudoksissa. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan, ennen kuin nivelten yliliikkuvuutta voidaan pitää lasten suolistosairauksien erityispiirteenä.

P. Quitadamo et al.: Is there a relationship between joint hypermobility and gastrointestinal disorders in children? Julkaistu Turkish Journal of Pediatrics -lehdessä maaliskuussa 2021 (doi: 10.24953/turkjped.2021.02.015)

Mistä IBD-potilaat puhuvat sosiaalisessa mediassa?

Sosiaalinen media on tärkeä kommunikointiväline IBD-potilaille. Israelilaistutkimuksessa tarkasteltiin IBD-potilaiden puheen- ja huolenaiheita eri somekanavissa.

Analysoimalla yli 2 000 somepostausta tutkijat löysivät IBD-potilaiden yleisimmät puheenaiheet. Viisi yleisintä aihetta olivat ruokavalio, elämäntavat, täydentävät ja vaihtoehtoiset hoitomuodot, diagnostisten testien tulkinta sekä erikoislääkärilähetteet ja -lausunnot. Tutkijat pystyivät myös yhdistämään sukupuolen ja tulo- sekä koulutustason tiettyihin kiinnostuksen kohteisiin ja huolenaiheisiin.

Loppuyhteenvetona tutkijat toteavat tulosten kertovan IBD-potilaiden jatkuvasta tiedon ja tuen tarpeesta, mihin tulisi kiinnittää huomiota niin kliinisessä työssä kuin verkkotyökalujen suunnittelussa.

I. Goren et al.: Exploring Popular Social Media Networks for Patients With Inflammatory Bowel Diseases: Insights for Better Care. Julkaistu Journal of Clinical Gastroenterology -lehdessä huhtikuussa 2021 (doi: 10.1097/MCG. 0000000000001551)

Ärtyvän suolen oireyhtymän mukana voi tulla monenlaisia ongelmia

IBS (ärtyvän suolen oireyhtymä) voi aiheuttaa ongelmia niin mielessä, kehossa kuin unessakin. Yhdysvaltalaistutkimuksessa tutkittiin, miten yleisiä tällaiset ongelmat IBS-potilailla ovat.

Tutkittujen 186 IBS-potilaan tietojen perusteella todettiin IBS:n riskin olevan suurempi, jos henkilön perhe oli pienituloinen tai henkilö oli työtön. IBS:llä oli merkittävä yhteys ahdistukseen ja käytös- ja mielialanvaihteluihin. Yhteyttä syömishäiriöihin tai päihdeongelmiin ei havaittu. IBS:llä oli yhteys suurempaan päänsäryn, kroonisen kivun, diabeteksen ja unettomuuden riskiin. Joidenkin ongelmien todettiin johtuvan potilaan muista psyykkisistä ongelmista. 

Loppupäätelmänään tutkijat toteavat, että IBS:llä on yhteys huonompaan sosioekonomiseen asemaan sekä moniin fyysisiin ja psyykkisiin häiriöihin, kuten mielen, ahdistuksen ja unen ongelmiin. Tutkijat toteavat, että kliinisestä näkökulmasta uni- ja psyykkisten ongelmien hoitaminen voi parantaa IBS:n aiheuttamia ongelmia, mutta lisätutkimuksia tarvitaan, jotta IBS:n vaikutuksista saadaan enemmän tietoa. 

Lähde: M. Grover, B. P. Kolla, R. Pamarthy, M. P. Mansukhani, M. Breen-Lyles, J-P. He, K. R. Merikangas: Psychological, physcal, and sleep comorbidities and functional impairment in irritable bowel syndrome: Results from a national survey of U.S. adults. Julkaistu Plos One -lehdessä tammikuussa 2021 (doi: 10.1371/journal.pone.0245323) 

Lasten luustoterveyttä kannattaa pitää silmällä

Eteläkorealaisessa kirjallisuuskatsauksessa pohdittiin ruuansulatuselimistön sairauksia sairastavien lasten luuterveyttä. Krooniset suolistosairaudet, kuten esimerkiksi IBD, keliakia ja synnynnäinen kloridiripuli, on yhdistetty luiden heikentyneeseen terveyteen pediatrisilla potilailla luuntiheyden alenemisen, osteoporoosin ja murtumien riskin vuoksi. 

Luuston ongelmat ruuansulatuselimistön sairauksia sairastavilla lapsilla johtuvat eri syistä, sairaudesta riippuen. Esimerkiksi IBD:tä sairastavilla lapsilla ongelmien todetaan johtuvan mm. kroonisen tulehduksen sekä lääkityksen, kuten kortikosteroidien, vaikutuksesta luiden aineenvaihduntaan, vähäisestä liikunnasta ja ympäristötekijöistä, keliakiaa ja kloridiripulia sairastavilla lapsilla imeytymishäiriöistä ja huonosta ravitsemuksesta.

Kirjoittaja toteaa lopuksi, että riskien vuoksi kaikkia kroonisia ruuansulatuselimistön sairauksia sairastavien lapsipotilaiden tueksi tarvitaan rutiinitutkimuksia, kuten luuntiheysmittauksia, sekä sopivia ennaltaehkäisy- ja hoitostrategioita.

Lähde: H. R. Yang: Updates on bone health in children with gastrointestinal diseases. Julkaistu Annals of Pediatric Endocrinology & Metabolism -lehdessä maaliskuussa 2020. (doi: 10.6065/apem.2020.25.1.10.)

Kanadalaiset hoitosuositukset sappihapporipuliin

Noin 5 % väestöstä Kanadassa kärsii kroonisesta ripulista. Häiriöt sappihappoaineenvaihdunnassa ovat yleinen, mutta usein diagnosoimatta jäävä syy krooniseen ripuliin. Kanadan gastroenterologinen yhdistys suoritti systemaattisen kirjallisuushaun sappihapporipulin diagnosoinnista ja hoidosta kertovista tutkimuksista. 

Kirjoittajat toteavat, että löydettyjen tutkimusten laatu ei yleisesti ollut korkea. Joitakin suosituksia kuitenkin pystyttiin antamaan. Kirjoittajat esimerkiksi suosittavat, että kroonisesta, ei-verisestä ripulista kärsivien potilaiden kohdalla tulisi sappihapporipulia epäillessä alkuarviossa huomioida mahdolliset riskitekijät (kuten ohutsuolen loppuosan resektio, sappirakon poisto tai vatsan alueen sädehoito). Sen sijaan oireistoa ei tulisi käyttää alkuarviossa sappihapporipulipotilaita diagnosoitaessa. 

SehCAT-testiä (sappihappojen imeytymiskoetta) suositellaan ohutsuolen Crohnin tautia sairastaville, joilla on jatkuvaa ripulia mutta ei selkeitä merkkejä tulehduksesta, sekä ripulista kärsiville IBS-potilaille. 

Lähde: D. C. Sadowski, M. Camilleri, W. D. Chey, G. I. Leontiadis, J. K. Marshall, E. A. Shaffer, F. Tse, J. R. F. Walters: Canadian Association of Gastroenterology Clinical Practice Guideline on the Management of Bile Acid Diarrhea. Julkaistu Journal of the Canadian Association of Gastroenterology -lehdessä helmikuussa 2020. (doi: 10.1093/jcag/gwz038.)

Tutkimuksia 2020

Viheralueista keino ehkäistä IBD:tä lapsilla?

Kaupungistumiseen ja teollistumiseen liittyvien ympäristötekijöiden uskotaan liittyvän myös IBD:n syntyyn, joten kanadalaistutkimuksessa tutkittiin viheralueiden ja IBD:n yhteyttä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin lähes kolmea miljoonaa äitiä ja lasta Ontarion alueella tapahtuneiden sairaalasynnytysten rekisterin perusteella vuosina 1991-2014. Tutkijat mittasivat kasvillisuusindeksin avulla asuinseutujen viheralueita, ja laskivat yhteyden raskauden- ja lapsuudenaikaisen viheraluemäärän sekä IBD:n puhkeamisen välillä.  

Seurannan aikana todettiin 3 444 IBD-tapausta. Tutkijat huomasivat yhteyden suuremman viheralueiden määrän lapsuuden aikana ja pienemmän lapsuudessa puhkeavan IBD:n riskin välillä sekä Crohnin taudissa että haavaisessa paksusuolitulehduksessa. Äidin raskaudenaikaisen viheraluemäärän ja lapsuuden IBD:n välillä ei nähty yhteyttä.

Mikäli havainto suuremmasta viheralueiden määrästä lapsuuden aikana ja pienemmästä lapsuudessa puhkeavan IBD:n riskistä pitää paikkansa, voidaan sen avulla miettiä uudenlaisia keinoja ehkäistä IBD:tä.

Lähde: Elten M, Benchimol EI, Fell DB, Kuenzig ME, Smith G, Kaplan GG, Chen H, Crouse D, Lavigne E. Residential Greenspace in Childhood Reduces Risk of Pediatric Inflammatory Bowel Disease: A Population-Based Cohort Study. The American Journal of Gastroenterology, 8.10.2020.

Oireeton IBD, raskaus ja stressi

IBD:tä sairastavilla raskaana olevilla naisilla on muita suurempi komplikaatioriski etenkin, jos IBD on raskauden aikana aktiivinen. Tämä voi johtua stressistä, jota havaitaan usein kroonisesti sairailla potilailla raskauden aikana.

Syljen kortisoli ja alfa-amylaasi ovat uusia tapoja mitata stressiä, ja kanadalainen pilottitutkimus pyrki arvioimaan raskaudenaikaisten stressitasojen eroa 39:n terveen ja 13:n oireetonta IBD:tä sairastavan välillä. Osallistujat täyttivät useampia stressiä mittaavia kyselylomakkeita, ja lisäksi heiltä mitattiin raskauden aikana syljen kortisoli ja alfa-amylaasi.

Syljestä otettavat näytteet todettiin helppokäyttöisiksi stressinmittaustavoiksi. 

Tutkimuksessa todettiin, että oireetonta IBD:tä sairastavilla ja terveillä naisilla ei näkynyt eroja syljen stressimittareissa tai kyselylomakkeiden perusteella tehdyissä arvioissa. Tutkijat toteavat, että kroonisen sairauden vaikutusta tulisi tutkia tulevaisuudessa tarkemmin ottamalla verrokiksi mukaan myös ryhmä aktiivista IBD:tä sairastavia raskaana olevia naisia.

Lähde: Khil J, Picardo S, Seow CH, Leung Y, Metcalfe A, Afshar EE, Sharifi N, Campbell T, Letourneau N, Dewey, Giesbrecht GF, APrON Study Team. Physiological and psychological stress in pregnant women with quiescent inflammatory bowel disease: A pilot study using salivary biomarkers. JGH Open, 4.3.2020.

Nuoret IBD-potilaat ja kipukokemus

Asiantuntijat uskovat yhä vanhemmin, ettei kipu pediatrisessa IBD:ssä selity täysin sairauteen liittyvillä prosesseilla. Pohjoisamerikkalainen tutkimus tarkastelikin nuorten IBD-potilaiden kipuja ja niiden intensiteettiä, jotta kivunhoitoon voitaisiin keskittyä tehokkaammin.

Tutkimukseen osallistui sata 12-18-vuotiasta IBD:tä sairastavaa nuorta sekä 76 heidän vanhempaansa, ja se tehtiin useiden eri kyselylomakkeiden avulla. Tuloksista nähtiin, että taudin aktiivisuus ja nuoren emotionaaliset ongelmat (esim. ahdistus, masennus) olivat merkittäviä määrittäviä tekijöitä kivuille, ja taudin aktiivisuus ja vanhempien suojelevat reaktiot (esim. koulusta kotiin jäämisen salliminen) puolestaan kivun intensiteetille.

Tutkijat toteavat, että biopsykososiaaliset tekijät näyttävät määrittelevän kivun kokemista nuorilla IBD-potilailla. Vaikka pediatrisen IBD:n hoito painottuu taudin hallintaan, tutkijat toteavat, että masennuksen ja ahdistuksen oireisiin ja vanhempien suojeleviin reaktioihin puuttuminen voivat olla nuorten IBD:n kivunhoidossa tärkeitä.

Lähde: Murphy LK, Rights JD, Ricciuto A, Church PC, Kohut SA. Biopsychosocial Correlates of Presence and Intensity of Pain in Adolescents With Inflammatory Bowel Disease. Frontiers in Pediatrics, 8.9.2020.

COVID-19 esiintyvyys länsimaiden IBD-potilailla

Tiedot COVID-19-esiintyvyydestä IBD-potilailla ovat ristiriitaisia. Varhaiset tiedot Kiinasta viittasivat siihen, että IBD-potilailla olisi jopa muuta väestöä vähäisempi tartuntariski. Tutkimuksissa Kaliforniasta sekä Ranskasta ja Italiasta COVID-19-esiintyvyys IBD-potilailla todettiin samanlaiseksi kuin muulla väestöllä. Eräällä Italian pahimmista tartunta-alueista tehdyssä tutkimuksessa yksikään IBD-potilas ei ollut saanut tartuntaa. Espanjassa tutkittiin COVID-19-riskiä lähes kahdellatuhannella madridilaissairaalassa seuratulla aikuisella IBD-potilaalla verrattuna muuhun väestöön. Tapauksia esiintyi 4,9 tuhatta IBD-potilasta kohden – hieman muuta väestöä vähemmän. COVID-19-kuolleisuus oli samankaltainen IBD-potilailla ja muulla väestöllä. Tutkijat toteavat loppuyhteenvetona, ettei IBD-potilailla vaikuta olevan muuta väestöä suurempaa COVID-19-tartuntariskiä ja että IBD-potilaat lienevät hyvän ohjeistuksen ansiosta sitoutuneita ehkäisytoimenpiteisiin, mikä voi auttaa ehkäisemään viruksen leviämistä heidän joukossaan.

Lähde: Taxonera C, Alba C, Olivares D. What is the incidence of COVID-19 in patients with IBD in western countries? Gastroenterology 2020 Jul 17;S0016-5085(20)34942-8.

Univaikeudet

Terve unen ja valveen kierto on tärkeää immuunitoiminnoille. Krooniset tulehdussairaudet, kuten IBD, aiheuttavat usein unettomuutta ja väsymystä, mikä voi vaikuttaa taudinkulkuun. Romanialaistutkimus Perehtyi IBD-potilaiden univaikeuksiin. Tutkimukseen otettiin 110 IBD-potilasta ja 66 tervettä verrokkia. IBD-potilaiden unenlaatu todettiin merkittävästi huonommaksi kuin terveillä, ja univaikeuksia esiintyi myös remissiossa olevilla. Univaikeuksien todettiin olevan yhteydessä psykologisen statuksen muutoksiin sekä IBD:ssä suolen ulkopuolisiin liitännäisvaivoihin. Univaikeuksien todettiin olevan yhteydessä IBD:n aktiivisuuteen, ja vaikuttaa lisäksi siltä, että huono uni lisää relapsin riskiä Crohnin taudissa, muttei haavaisessa paksusuolitulehduksessa. Univaikeuksilla huomattiin olevan yhteyksiä tulehdusparametreihin, kuten CRP:hen ja ulosteen kalprotektiiniin. Loppuyhteenvetona tutkijat toteavat, että univaikeudet ovat tavallisia IBD-potilailla, ja koska niillä voi olla vaikutuksia taudinkulkuun, niitä tulisi rutiininomaisesti tarkkailla.

Lähde: Gilc-Blanariu G-E, Stefnescu G, Trifan A.V., Moscalu M, Dimofte M-G, Stefnescu C, Drug V.L., Afrsnie V-A, Ciocoiu M. Sleep impairment and psychological distress among patients with inflammatory bowel disease – beyond the obvious. J Clin Med 2020 Jul 20;9(7):E2304.

Pussiitin ehkäisy ja hoito

Pussiittia esiintyy noin puolella IPAA-leikatuista eli ns. j-pussileikatuista haavaista paksusuolitulehdusta sairastavista potilaista. San Diegon yliopiston tutkijat perehtyivät kirjallisuuskatsauksessa akuutin tai kroonisen pussiitin ehkäisyn tai hoidon lääkevaihtoehtojen tehokkuuteen ja turvallisuuteen. Yksiselitteisiä vastauksia kirjallisuuskatsauksessa ei löytynyt, mutta tendenssejä löytyi. Akuutissa pussiitissa tehokkaimmalta hoidolta vaikutti katsaukseen sisällytettyjen tutkimusten perusteella siprofloksasiini. Kroonisessa pussiitissa tehokkaimmalta
hoidolta vaikuttivat katsaustutkimuksissa Suomessa Vivomixx-nimellä myytävä probioottivalmiste, adalimumabi sekä glutamiini. Pussiitin ehkäisyssä tehokkailta vaikuttivat
probioottivalmiste, bifidobacterium longum sekä tinidatsoli. Tutkijat toteavat loppuyhteenvetonaan, että antibioottien, probioottien ja muiden hoitomahdollisuuksien
vaikutukset pussiitin hoitoon ja ehkäisyyn ovat vielä epäselviä, ja lisää laadukkaita tutkimuksia kaivataan, jotta pussiitin ehkäisy ja hoito voidaan optimoida.

Lähde: Nguyen N, Zhang B, Holubar S.D., Pardi D.S., Singh S. Treatment and prevention of pouchitis after ileal-anal anastomosis for chronic ulcerative colitis. Cochrane Database Syst Rev. 2019 May. 28;5(5):CD001176.

Vaikuttaako asuinpaikka IBD:hen?

Varhain aloitettu hoito on IBD:ssä tärkeää. Sveitsiläistutkimus selvitti, vaikuttaako IBD-potilaan asuinpaikan etäisyys erikoissairaanhoitoon sairauden etenemiseen. Oletuksena oli, että pidempi etäisyys voisi viivästyttää diagnoosia ja vaikuttaa negatiivisesti hoitoon ja komplikaatioihin.

Lähteenä käytettiin IBD-kohorttitutkimustietokannasta otettuja potilaiden postinumeroita, joiden perusteella laskettiin etäisyys lähimpään IBD-spesialistiin. Etäisyyden perusteella potilaat jaettiin ryhmiin <10 km, 10-35 km ja >35 km.

Tutkimukseen otettiin 408 sveitsiläispotilasta (Crohnin tauti 234, haavainen paksusuolitulehdus 154, määrittelemätön IBD 20). Diagnoosiviiveessä ei ollut eroja ryhmien välillä. Lähempänä erikoissairaanhoitoa asuvia Crohn-potilaita hoidettiin useammin TNF-alfasalpaajalla ja 5-ASA:lla kuin kauempana asuvia. Haavaista paksusuolitulehdusta sairastavilla eroja hoidossa ei ollut.

Kauempana asuvien tautia oletettiin vaikeammaksi, mutta eroja IBD-leikkausten määrässä ei ryhmien välillä ollut.

Lähde: Grob L, Bluemel S, Biedermann L, Fournier N, Rossel JB, Vavricka SR, Zeitz J, Rogler G, Stallmach A, Scharl M. Effect of distance to specialist care for the diagnosis and disease outcome of inflammatory bowel disease in the Swiss inflammatory bowel disease cohort study. Therap Adv Gastroenterol 2020 Jan 24;13:1756284819895217.  https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/32047533

Sukupuoli ja IBD

Gastroenterologien tulisi olla selvillä IBD:n sukupuolieroista, jotta diagnoosi ja oikea hoito eivät viivästyisi. Esimerkiksi antibiootit näyttävät laukaisevan IBD:n herkemmin miehillä, kun taas umpilisäkkeenpoisto on yhdistetty suurempaan Crohnin taudin riskiin naisilla.

Ylemmän ruuansulatuskanavan sekä ohutsuolen Crohnin tauti näyttävät olevan yleisempiä miehillä. Liitännäissairauksista nivel-, iho- ja silmävaivat ovat yleisempiä naisilla, sklerosoiva kolangiitti ja ankyloiva spondyliitti miehillä. Kaikkiaan liitännäisiä esiintyy enemmän naisilla.

Masennusta ja uupumusta esiintyy IBD-potilaista enemmän naisilla, ja naiset arvioivat elämänlaatunsa miehiä huonommaksi. IBD vaikuttaa naisilla miehiä negatiivisemmin kehonkuvaan ja seksuaaliseen aktiivisuuteen.

Komplikaatioista paksusuolen syöpä on yleisempää IBD:tä sairastavilla miehillä. Hieman yllättäen myös osteopenia ja osteoporoosi ovat joissakin tutkimuksissa olleet yleisempiä miehillä. IBD:tä sairastavat tupakoivat naiset näyttävät sitoutuvan huonoimmin biologiseen lääkehoitoon.

Lähde: Greuter T, Manser C, Pittet V, Vavricka SR, Biedermann L. Gender differences in Inflammatory Bowel Disease. Digestion 2020 Jan 29:1-7. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/31995797

Aliravitsemus ja IBD

Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 85 %:lla IBD-potilaista esiintyy aliravitsemusta. Siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten vähäinen syöminen, imeytymishäiriöt, veren ja proteiinien menetys sekä suolistobakteerit, ja se voi johtaa huonompiin hoitotuloksiin ja hoitovasteeseen ja näin huonompaan elämänlaatuun.

Aliravitsemustilan vakavuus riippuu IBD-potilailla taudin aktiivisuudesta, kestosta ja laajuudesta sekä tulehdusta edistävien sytokiinien (esim. TNF-alfa, interleukiinit 1 ja 6) toiminnasta.

Crohnin tautia ja haavaista paksusuolitulehdusta sairastavien ravitsemustiloissa on eroja, koska ohutsuolen tautiin liittyy enemmän esim. vitamiinien ja hivenaineiden puutoksia. Haavaisessa paksusuolitulehduksessa aliravitsemustila on usein seurausta vakavasta taudin akuuttivaiheesta, Crohnin taudissa se kehittyy usein pidemmällä aikavälillä.

Yleisimmät vitamiini- ja hivenainepuutokset IBD-potilailla ovat rauta, kalsium, seleeni, sinkki, magnesium, vesiliukoiset vitamiinit (etenkin B12 ja foolihappo) ja rasvaliukoiset vitamiinit kuten A, D ja K.

Lähde: Balestrieri P, Ribolsi M, Guarino MPL, Emerenziani S, Altomare A, Cicala M. Nutritional aspects in Inflammatory Bowel Disease. Nutrients 2020 Jan 31;12(2). https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/32023881

Iäkkäiden IBD-potilaiden hoito

Teksti perustuu vuonna 2019 tehtyyn kirjallisuuskatsaukseen (review), jonka pohjana on käytetty lukuisia yksittäisiä tutkimuksia. Lähdeviite lopussa.

Sveitsiläis-kreikkalaisessa kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin ikääntyneiden IBD-potilaiden hoitoon. Tulehduksellisia suolistosairauksia diagnosoidaan yhä enemmän yli 60-vuotiailla. Epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että myöhemmällä iällä alkava IBD sijaitsee useammin paksusuolen alueella, on usein lievempi kuin nuoremmilla potilailla, ja suoliston ulkopuolella ilmeneviä liitännäissairauksia on vähemmän. Kuolleisuus on iäkkäämmillä potilailla suurempaa, mihin vaikuttavat kuitenkin myös potilaan muut sairaudet ja käytössä olevat lääkkeet.

IBD:n lääkehoito iäkkäämmillä potilailla on usein samanlainen kuin nuoremmilla. Hoidosta päättäminen voi olla lääkärille haastavaa, koska kliinisissä tutkimuksissa osallistujat ovat perinteisesti olleet enimmäkseen nuorempia potilaita, eikä ikäihmisten hoidosta ole samassa määrin käytettävissä tutkimustuloksia. Lääkkeitä valittaessa tulisi huomioida infektioiden, ihosyövän ja lymfooman riski sekä aineenvaihduntaan, sydämeen ja verenkiertoon vaikuttavat sivuvaikutukset.

Myös leikkausindikaatiot ovat iäkkäämmillä IBD-potilailla samat kuin nuoremmilla. Iäkkäämmille kuitenkin tehdään vähemmän leikkauksia kuin nuoremmille niin Crohnin tautia kuin haavaista paksusuolitulehdusta sairastavilla. Iäkkäämmät potilaat tosin monesti joutuvat leikkauksen jälkeen jäämään sairaalaan pidemmäksi aikaa.

Iäkkäämmillä IBD-potilailla tulisi kiinnittää erityistä huomiota yleiseen terveydentilaan sekä ravitsemukseen ja liikuntaan. Kaikilla IBD-potilailla on kohonnut osteoporoosi- ja murtumariski, mutta erityisesti tähän tulisi kiinnittää huomiota iäkkäämmillä. Iäkkäämpiä potilaita tulisi kannustaa ottamaan vuosittain influenssarokote, ja heidän tulisi käydä säännöllisesti paksu- ja peräsuolisyövän sekä ihosyöpien seulonnoissa. Paksu- ja peräsuolisyövän seulonta on tärkeää kaikille yli 50-vuotiaille, ja erityisen tärkeää IBD-potilaille.

Tutkijat muistuttavat, että on ensiarvoisen tärkeää saada tutkimustuloksia nimenomaan ikääntyneempien IBD- potilaiden hoidosta, jotta hoidossa ei tarvitse soveltaa pelkästään nuorten tutkimuksista saatuja tuloksia. Lisätutkimukset ovat tärkeitä siksikin, että yksittäisissä tutkimuksissa ikäihmisten IBD:stä on toisinaan saatu tuloksia, jotka eivät tue yleisiä käsityksiä IBD:stä iäkkäämmillä potilailla.

Lähde: P. Hryz, P. Juillerat, G. A. Kullak-Ublick, A. M. Schoepfer, G. J. Mantzaris, G. Rogler: Management of the Elderly Inflammatory Bowel Disease Patient. Julkaistu Digestion-lehden verkkoversiossa 14. tammikuuta 2020. (doi: https://doi.org/10.1159.000503099)

Lue myös: IBD 2/2019 – Ikääntyvä IBD (PDF, ei-saavutettava)
TIISE – Tukea ikääntyvän IBD:tä tai muuta suolistosairautta sairastavan elämään -hanke