- Crohnin tauti
- Colitis ulcerosa eli haavainen paksusuolentulehdus
- Muut suolistosairaudet
- Ravitsemus
- Asevelvollisuus
- Rokotukset
- Tyhjennysohje tähystystä varten
- Materiaalia lääkärikäyntiä varten
- Laboratoriotutkimukset ja viitearvot
- Lääketieteen sanastoa
- Oikeusturvaohje hoitotarvikkeiden saamiseksi
- Tutkimuskatsaus
Tutkimukset
Suolistotulehduspotilaiden hoito ja seuranta järjestetään sairaaloiden gastroenterologian poliklinikoilla, sisätautipoliklinikoilla, lasten poliklinikoilla, terveyskeskuksissa tai muilla lääkäriasemilla.
Tähystystutkimukset
IBD:n diagnoosin varmentamiseksi tarvitaan aina tähystystutkimuksessa suolen pinnasta otettuja koepaloja. Tähystykset ovat tarpeen myös IBD:n seurannassa lääkehoitovasteen selvittämiseksi, myöhemmin oireista riippumatta säännöllisesti syöpää ennakoivien solumuutosten löytämiseksi.
Koska Crohnin tauti voi sijaita missä tahansa ruuansulatuskanavan osassa, tarvitaan usein kolonoskopian eli paksusuolen tähystyksen lisäksi gastroskopia ylemmän mahasuolikanavan tutkimiseksi. Myös enteroskopia eli ohutsuolen tähystys voi olla tarpeen.
Nieltävää kapselikameraa käyttämällä voidaan tutkia koko ohutsuoli, mutta sillä ei saada suolen pinnasta koepaloja. Se ei myöskään sovi potilaille, joiden suolessa on ahtaumia tai kaventumia. Tietokonekuvausta (TT, CT) ja magneettikuvausta (MRI) käytetään ohutsuolen Crohnin taudin tutkimiseen.
Laboratoriokokeet
Sairauden kulkua ja lääkityksen tehoa seurataan myös laboratoriokokein. Laboratoriokokeissa voidaan myös havaita mahdollisia liitännäissairauksia. Laboratoriotutkimuksia voidaan tehdä kokoverestä (esim. B-La eli lasko ja B-PVK eli perusverenkuva) tai verestä erotellusta seerumista (esim. S-AFOS, A-ALAT, S-Krea), virtsanäytteestä (esim. U-pH, U-Prot) tai ulostenäytteestä (esim. viljelyt, veri, kalprotektiini).
Laboratoriokokeita otetaan yleensä kolmen kuukauden – vuoden välein. Solunsalpaajahoidossa olevia seurataan alussa 1–2 viikon välein, myöhemmin 2–4 kuukauden välein otetuilla laboratoriokokeilla.