Rentoutumistuokio: ihmisiä selällään maassa, polvet koukussa vatsan päällä, värikkäitä vilttejä jalkojensa päällä. Kuva: Anna Jarske-Fransas.

Parisuhde

Lähes puolet suomalaisista pitkistä parisuhteista kestää ikääntymisvaiheeseen. Usein pidemmät suhteet alkavat myös aikuisiällä, joten ikääntyessä parisuhteessa eletään myös kumppanuusvaiheen aikaa.  Kumppanuusvaiheessa parisuhde ja yhteinen elämä on jo läpi käynyt eri vaiheita. Kumppanuusvaiheessa rakastuminen on syventynyt rakastamiseksi.  Kriisivaiheiden, esimerkiksi sairastumisen läpikäynti on saattanut syventää suhdetta kohti luottamuksellista kumppanuutta. Odotukset itseä ja kumppania kohtaan alkavat usein muuttua realistisemmiksi ja parisuhteen tilantarve, roolit ja käyttäytymismallit alkavat olla molemmille tuttuja.  Suhteessa saatetaan kokea toisaalta voimakasta yksilöllisyyden arvostusta ja toisaalta turvallisuutta.

Parisuhteen muutoksia

Ikääntymisen ja myös sairastumisen myötä pariskunnan väliseen vuorovaikutukseen ja parisuhteeseen vaikuttavat monenlaiset asiat. Suolistosairaudet saattavat vaikuttaa parisuhteeseen samoin kuin muutkin pitkäaikaissairaudet: sairastavalla voi olla väsymystä, kipuja, lääkityksiä, mieli voi olla apea tai masentunut. Kumppanilta vaaditaan toisinaan kärsivällisyyttä, joustamista ja lämmintä ymmärrystä sairastavaa kohtaan. On tärkeää, että kumppani saa olla ensisijaisesti vuorovaikutuksessa kumppanin roolissa, ei hoitajana.

Läheisyys, seksuaalisuus ja suolistosairaudet

Usein suurimmat suolistosairauksien mukanaan tuomat muutokset saattavat liittyä seksuaalisuuteen ja läheisyyteen, koska suolistosairaudet ovat intiimialueen sairauksia.  Kaipuu kumppanin lähelle saattaa olla suuri, mutta kipu ja hoitotoimenpiteet saattavat ajaa erilleen. On tärkeää, että kumppani voi kuitenkin osoittaa vuorovaikutuksessa ja kipujen keskellä ymmärrystä ja lämpöä monin eri tavoin, esimerkiksi koskettamalla normaalissa vuorovaikutuksessa, että intiimisti sellaisella tavalla, joka sairastuneesta tuntuu hyvältä.

Seksuaalisuuden muutokset saattavat näkyä monella tavalla, esimerkiksi haluttomuutena tai kivun tuntemuksina. Kumppaneiden roolit seksuaalisuuden ja läheisyyden alueella saattavat myös joutua myllerrykseen: aikaisemmin useammin aloitteen tehnyt kumppani saattaa olla sairauden vuoksi niin kipeä, että aloitteet jäävät toiselle. Sairastuminen saattaa myös muuttaa ajatusta omasta kehosta. Kehon fyysiset muutokset saattavat olla yllättäviä. Vessareissu kesken rakastelun saattaa olla hämmentävää molemmista osapuolista. 

Arki näiden teemojen kanssa vaatii molemmilta puolisoilta halua ja myös kykyä uskaltaa puhua ja jakaa erilaisia tunteitaan ja ajatuksiaan. Tätä keskustelua auttamaan voi myös tarvittaessa hakea ulkopuolista apua, mikäli keskustelu kahden kesken tuntuu haasteelliselta.

Mistä voimaa ja tukea?

Ikääntyvän parisuhteen voimanlähteenä voidaan pitää kykyä nähdä elämän monenlaiset vaiheet kokonaisuutena. Elämän raskaat ja kipeätkin vaiheet parisuhteessa saattavat alkaa tuntua ikääntyvissä parisuhteissa tärkeiltä kokonaisuuden kannalta. Myös kokemus, että yhdessä on selvitty monenlaisista tilanteista, voi parhaimmillaan vahvistaa parisuhteen joustokykyä, eli resilienssiä. Aiemmin koetut haastavat ajanjaksot tai kriisit ja niistä selviytyminen ovat voineet tuoda suhteeseen ymmärrystä, erityisesti siihen, että tiedostamme kuinka itse toimimme, sekä siihen, millä tavalla kumppani toimii haastavissa, kipeissä ja epävarmuutta herättävissä tilanteissa. On tärkeää tiedostaa, millaista tukea kumppani kaipaa jaksaakseen ja millaista tukea itse kaipaa. Joustokykyinen, resilientti parisuhde onkin usein elämän tärkeimpiä voimanlähteitä, myös sairastumisen vaiheissa ja ikääntyvissä parisuhteissa.

Teksti: Riina Nissinen, asiantuntija, Parisuhdekeskus Kataja