Rentoutumistuokio: ihmisiä selällään maassa, polvet koukussa vatsan päällä, värikkäitä vilttejä jalkojensa päällä. Kuva: Anna Jarske-Fransas.

Eläkkeelle siirtyminen ja sosiaaliturvan asioita

Tässä sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Olga Haapa-ahon tietoisku eläkeikäisen sosiaaliturvasta

Ajantasaista tietoa sosiaaliturva-asioista

IBD ja muut suolistosairaudet ry on mukana järjestöjen yhteisessä sosiaaliturvaoppaassa, joka on luettavissa verkossa osoitteessa sosiaaliturvaopas.fi. Opasta päivitetään vuosittain eli sieltä löytyy ajantasaista tietoa sosiaaliturvan kiemuroista. Oppaaseen on kerätty tietoa eri viranomaisten tiedotuskanavista sekä lainsäädännöstä. Mukana on tietoa esimerkiksi sairaanhoidon maksuista, kuntoutuksesta ja toimeentulosta.

IBD ja muut suolistosairaudet tarjoaa jäsenilleen sosiaaliturvaan liittyvää tukea ja neuvontaa. Jos sinulla on kysymyksiä, voit olla yhteydessä sosiaali- ja terveysturvan asiantuntijaamme!

Eläkkeelle siirtyminen

Suomen eläkejärjestelmä turvaa toimeentulon vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Lakisääteinen eläkejärjestelmä koostuu työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä. Työeläke on ansioiden mukaan kertyvä eläke. Kansaneläke on vähimmäisturvan varmistava eläke sille, jolle ei ole kertynyt lainkaan työeläkettä tai kertynyt työeläke on pieni.

Kummankin eläkejärjestelmän etuuksiin kuuluu vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke. Järjestelmät poikkeavat hieman toisistaan. Vanhuuseläke on etuus, joka mahdollistaa ikääntyneen jäämisen pois työelämästä osa-aikaisesti tai kokonaan. Työkyvyttömyyseläke korvaa pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetystä. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Leskeneläkettä ja perhe-eläkettä maksetaan kuolleen henkilön puolisolle ja lapsille.

Työeläkettä saa henkilö, jolle on kertynyt ansioiden mukaista eläkettä työsuhteessa tai yrittäjätoiminnassa. Työeläkkeen suuruus määräytyy ansioiden mukaan. Vanhuuseläkkeen ala- ja yläikäraja riippuu syntymävuodesta ja vaihtelee 63 ja 70 vuoden välillä. Osittaiselle varhennetulle eläkkeelle voi siirtyä 61-vuotiaana.

Työeläkettä haetaan siltä eläkelaitokselta, jossa työntekijä tai yrittäjä on ollut viimeksi vakuutettuna. Kansaneläkettä voi hakea Kelasta, jos ei saa työeläkettä tai jos se jää pieneksi. Kansaneläkettä maksetaan 65 vuotta täyttäneelle. Takuueläke parantaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa. Jos eläkkeensaajan kansaneläke ja ansioeläke yhdessä jäävät alle takuueläkerajan, maksetaan takuueläkkeen suuruinen vähimmäiseläke.

Eläkeläisen sosiaaliturva

Eläkkeensaajana on mahdollista saada eläkkeensaajan asumistukea, jos tulot ovat pienet eivätkä riitä asumiskustannuksiin. Asumistukea haetaan Kelasta. Tukea voi hakea vakituiseen vuokra- tai omistusasuntoon.

Jos pitkäaikainen sairaus tai vamma aiheuttaa avuntarvetta jokapäiväisessä elämässä, Kela voi maksaa eläkkeensaajan hoitotukea. Hoitotuen ehtona on, että toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan ja että hakija tarvitsee apua, ohjausta tai valvontaa arkisissa asioissa, kuten peseytymisessä, ruokailussa tai sairauden hoidossa.

Palvelut kotona asumisen tukena

Omasta kunnasta (2023 alkaen omalta hyvinvointialueelta) on mahdollista saada palveluita, jotka tukevat kotona asumista. Kotipalvelua voi saada avuksi asumiseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen, huolenpitoon ja muihin päivittäisen elämän toimintoihin. Kotisairaanhoito taas antaa kotiin tarvittavia terveydenhuollon palveluita. Näitä voivat olla esimerkiksi lääkkeiden annostelu, näytteiden otto ja terveyteen liittyvä opastus. Lisäksi tukipalveluina voi olla esimerkiksi ruoka-, kauppa- tai siivouspalveluita. Kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa myönnetään yksilöllisen tarpeen perusteella.

Edunvalvontavaltuustus ja hoitotahto

Edunvalvontavaltuutus on etukäteen tehtävä dokumentti, jolla voi sopia, kuka ja miten vastaa asioistasi, jos et pysty enää itse hoitamaan niitä esimerkiksi sairauden vuoksi. Valtuutus tehdään kirjallisesti todistajien läsnäollessa ja se tulee voimaan viranomaisen päätöksellä, jos tilanne muuttuu niin, ettet ole enää kykenevä hoitamaan asioita itse. Viranomainen myös valvoo valtuutetun toimintaa. Valtuutukseen on syytä kirjata tarkkaan, mitä se kattaa. Myös varavaltuutetun nimeäminen on suositeltavaa. Digi- ja väestövirasto antaa lisätietoja edunvalvontavaltuutuksesta.

Hoitotahdolla voi varmistaa, että hoito on toiveiden mukaista, jos ei pysty itse ilmaisemaan tahtoaan. Hoitotahto on mahdollista tehdä sekä suullisesti että kirjallisesti. Suullinen hoitotahdon määrittely vaatii, että se kirjataan saman tien selkeästi potilastietoihin. Kirjallisen tahdon voi tehdä paperisena tai kirjata toiveensa suoraan Omakantaan. Omakantaan voi laittaa sekä hoitotahdon että elinluovutukseen liittyvän tahdon ja niitä voi myös päivittää itse.

Sairauteen liittyvät maksukatot

Sairastamisen kustannuksiin liittyy kolme erillistä maksukattoa. Lääkkeiden osalta kustannuksia korvataan vuosittaisen alkuomavastuun täyttymisen jälkeen 40-100 % riippuen siitä, mihin korvausluokkaan lääke kuuluu. Suurin osa suolistosairauksiin käytettävistä reseptilääkkeistä kuuluu alempaan erikoiskorvausluokkaan eli niistä korvataan 65 %. Lääkekaton täyttymisen jälkeen lääkkeistä maksetaan vain pieni summa riippumatta lääkkeen alkuperäisestä hinnasta. Lääkekaton täyttymistä voi seurata Kelan asiointipalvelussa tai apteekissa.

Myös terveydenhuoltoon liittyviä matkoja korvataan Kelasta. Matkakustannuksissa on omavastuuosuus ja Kela korvaa vasta sen päälle tulevia kustannuksia. Myös omavastuuosuudet kerryttävät kuitenkin maksukattoa. Matkojen maksukaton täyttymistä tulee seurata itse ja pitää tositteet tallessa. Terveydenhuollon asiakasmaksuihin on oma maksukattonsa. Myös sitä tulee seurata itse ja halutessaan terveydenhuollosta saa seurantakortin.