Digipolkuja ja huolta maksuista – missä mennään Pirhassa?

Elisa Arvola, Jukka Karjalainen, Kari-Matti Hiltunen, Olga-Haapa-aho, Tytti Artkoski, Tiina Korhonen, Hanna Kairimo, Marja-Liisa Utukka

Jopa karu arki sairauden kustannusten vuoksi, digipalveluiden toimivuus mutta kuitenkin myös käytettävyyden haastavuus, ja moninaiset vaikuttamismahdollisuudet hyvinvointialueella. Muun muassa nämä asiat nousivat keskusteluun, kun järjestimme kaikille avoimen Missä mennään hyvinvointialueella, Pirkanmaa? -keskustelutilaisuuden tiistaina 28.1. Tampereen pääkirjasto Metsossa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Allergia-, iho- ja astmaliiton, Psoriasisliiton ja Reumaliiton kanssa.

Yleisön ja puhujat toivotti tervetulleeksi toiminnanjohtajamme Ulla Suvanto. Hän avasi järjestävien yhdistysten kunta- ja aluevaalitavoitteita, joihin lukeutuu muun muassa tavoite siitä, että hyvinvointialueiden on kohtuullistettava asiakasmaksuja. Tämä sai aikaan hyväksyvää nyökyttelyä yleisön joukosta. Voit tutustua järjestöjen yhteisiin tavoitteisiin tarkemmin täällä.

Sosiaali- ja terveysturvan asiantuntijamme Elisa Arvola avasi pitkäaikaissairauden kustannuksia käsittelevän kyselytutkimuksemme tuloksia ja sen myötä pitkäaikaissairaiden sairastamisen tilannetta. Arvola nosti tuloksista esiin muun muassa sen, että monella on vähintään kaksi pitkäaikaissairautta (66 %, n=4 978). Käyntejä terveydenhuollossa siis voi tulla useita.

Olisi tärkeää, että hoidossa voisi hyödyntää omatiimimallia, ja konsultointitoiminnassa voisi olla parantamisen varaa”, Arvola totesi.

47 prosenttia vastaajista kokee pitkäaikaissairaudesta koituvat kustannukset melko suurena, ja 27 prosenttia kokee melko tai erittäin pienenä rasitteena. Kokonaisuudessaan pääset tutustumaan viime keväänä julkaistuihin tuloksiin täällä.

Pirha, missä mennään?

Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) hoidon tilannetta oli avaamassa Pirkanmaan hyvinvointialueen avopalveluiden ylilääkäri Jukka Karjalainen. Hän muistuttaa, että sote-uudistus vielä vuosia, ja nyt on mennyt vasta kaksi.

Yksittäisten kansalaisten ja jopa kuntien kannalta jotkin asiat voi näyttää huonommalta, mutta valtakunnallisesti on päätetty, että hyvinvointialueiden tasolla asioita nyt katsotaan, ja näin mennään.”

Karjalainen kertoo, että digipalveluiden käyttö Pirhan alueella on kasvanut huomattavasti vuodesta 2023 vuoteen 2024. Digi ei ole ainoa asiointiväylä, mutta väylä, jossa voidaan monesti asiat hoitaa. Silti paikanpäälle kulkemisen mahdollisuuksia ja puhelintapaamisia halutaan säilyttää.

Karjalainen esitteli myös edellisenä päivänä julkaistua Pirhan hoidon jatkuvuusmallin. Ensivaiheessa omalääkäri ja omahoitaja nimetään monisairaille, monia palveluita tarvitseville ja tietyille pitkäaikaissairaille, käytössä olevat resurssit huomioiden. Nämä lääkärit ja hoitajat muodostavat tiimin, jonka avulla vähennetään systeemin haavoittuvuutta. Satunnaisesti palveluita tarvitseville ei ensivaiheessa nimetä omalääkäriä tai omahoitajaa, mutta yksittäinen asia hoidetaan loppuun saman ammattilaisen toimesta aina, kun mahdollista.

Tämän toivotaan lisäämän luottamusta, säästävän rahaa, ja vaikuttavan jopa erityissairaanhoidon käyttöön”, Karjalainen listaa.

Puheenvuoron jälkeen Suvanto kommentoi tätä tyyliä tervetulleeksi ja toivotuksi pitkäaikaissairaiden näkökulmasta.

Pirhan aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen (kok.) muistutti omassa puheenvuorossaan asukkaiden mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon Pirhan tasolla. Asukkaiden osallistumisoikeus on kirjattu hyvinvointialuelakiin, ja tästä on myös aluevaltuuston pidettävä huolta.

Esimerkiksi aloitteita voi tehdä hyvinvointialueen toimintaa koskevista asioista, kuten millä tavalla hyvinvointialueen toivotaan palveluita järjestävän ja toteuttavan.

Asukkaat voivat esimerkiksi hakeutua erilaisiin vaikuttamistoimielimiin, kuten nuoriso-, vanhus- ja vammaisneuvostoon. Lisäksi on matalamman kynnyksen asiakasraateja sekä Pirhan asukaspooli. Vaikuttaa palveluiden parantamiseen.

Vaikuttamiskeinoja ja -väyliä on useita, ja selkeimmin ne löytyvät Pirhan nettisivuilta Osallistu ja vaikuta -sivustolta”, Hiltunen vinkkasi.

Sairastaminen on kallista

Kokemuspuhujien paneelissa kuulimme kokemuksia hyvinvointialueesta käyttäjänäkökulmasta. Paneelissa keskustelivat IBD ja muut suolistosairaudet ry:n kutsumana sairastavan lapsen äiti Tytti Artkoski, Allergia-, Iho- ja Astmaliiton kautta Tiina Korhonen, Reumaliiton kautta Hanna Kairimo sekä Psoriasisliiton kautta Marja-Liisa Utukka. Monisairastaminen ja erityisterveydenhuollon palvelut ovat paneelille hyvin tuttuja.

Noottia sai vaihtuva henkilökunta sekä yhden asian hoitaminen per käynti, kun vaivoja olisi useampi. Kiitosta sen sijaan saa, että erikoissairauden hoitoon saa aina jonkinlaisen yhteyden.

Pitkäaikaissairaalle on tosi tärkeää saada kontakti siihen tahoon, joka osaa hoitaa”, eräs kommentoi.

Perusterveydenhoito terveysasematasolla koetaan sen sijaan vaikeaksi, ja erityisesti ajan saaminen inhimilliseen aikaan koetaan hankalaksi. Artkoski kuitenkin kiittää asuinkuntaansa Nokiaa, jossa on säilynyt muun muassa päivystys, lähellä omaa kotia. Digiklinikka ja takaisinsoittopalvelu on myös palvellut heidän perhettään todella hyvin. Heillä, kenelle digimaailma on hieman vieraampi, on sen sijaan ollut haasteita palveluiden käytössä.

Kollektiivisesti paneelia hirvittävät sairastamisen kustannukset. Esimerkiksi nostetaan perheet ja yrittäjyys. Useamman henkilön sairastaessa samassa taloudessa sairauksien kustannukset ovat suuret. Ja esimerkiksi jos yrittäjä joutuu olemaan tällöin pois töistä, käy se kalliiksi.

Arjen taloutta voivat haastaa lääkkeet, monet maksulliset käynnit terveydenhuollossa, epäselvyys ovatko käynnit sarjahoitoa vai eivät, ja pienet tulot, muttei kuitenkaan tarpeeksi pienet toimeentulotukea varten.

Ymmärrän sen, että palvelusta pitää maksaa, ja kun miettii, mitä kaikkea sillä sinänsä pienellä rahalla sitten saakaan. Käynnit kuitenkin maksavat ja tuntuvat laihassa kukkarossa. On ollut ajanjaksoja, että olen miettinyt, ostanko lääkkeet vai lapsille ruokaa. Tämä on arkirealismia, olen ihan työssäkäyvä ihminen kuitenkin”, eräs totesi.

Edellisessä puheenvuorossa esitetyt vaikuttamisen mahdollisuudet ovat ja eivät ole panelisteille tuttuja, ja esitetty nettisivu himmeleineen saa kiitosta. Vaikuttamismahdollisuudet omien resurssien mukaan koetaan tärkeäksi. Myös juuri julkistettu omatiimimalli saa paneelilta yhteisesti kiitosta ja kannatusta.

Se, että joku oikeasti tietää kokonaisuuden, helpottaa omaa taakkaa ja antaa turvallisuuden tunteen”, paneelista todettiin.

Kommenttipuheenvuorossaan Pirhan aluevaltuuston ja aluehallituksen jäsen Olga Haapa-aho sanoi, että on pohdittava, miten yhteydensaanti ja palveluketjut saadaan rakennettua toimivaksi, sillä ne vaikuttavat muun muassa elämänlaatuun ja työkykyynkin. Myös perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon välillä keskustelu olisi saatava kulkemaan paremmin.

Paneeliosuuden juonsivat asiantuntijat Maria Mattila ja Risto Heikkinen Reumaliitosta ja Allergia-, Iho- ja Astmaliitosta.

—————————–

Missä mennään hyvinvointialueilla? -kiertue jatkuu 17.3. Lappeenrannassa. Katso lisätiedot täältä!

Teksti ja kuvat: Renja Nikula