Mielipide: Jatkuvasti kasvava suolistosairaiden joukko ei saa unohtua työelämässä
Tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyvät Suomessa vauhdilla, ja monella sairastuneella se vaikuttaa mahdollisuuteen työskennellä täysipainoisesti. Jotta jatkuvasti kasvava joukko suomalaisia pysyy mukana tulevaisuuden työelämässä, on osatyökykyisten työllistäminen ja työelämän joustot otettava tosissaan. Hallituksen palkkatuen uudistuslupaus on hyvä, mutta ei yksin riittävä.
Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) eli haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti, ovat kroonisia pitkäaikaissairauksia, joihin ei ole parantavaa hoitoa. Niistä voidaan puhua lähes kansantautina, sillä sairastuneita on jo 50 000, ja vuosittain noin 2 000 suomalaista saa diagnoosin. Pahimmillaan arkeen kuuluu jatkuvia wc-käyntejä, kipuja ja muita sairauden tuomia sivuoireita, kuten uupumusta ja niveloireita.
Osatyökykyisten työllistymisen helpottaminen sekä työelämän joustot, kuten etätyömahdollisuus ja joustava työaika, tarjoaisivat myös IBD:tä sairastaville mahdollisuuden pysyä mukana työelämässä ja suunnitella elämäänsä eteenpäin nykyistä paremmin. Moni olisi pienillä muutoksilla täysin työkykyinen tai pystyisi tekemään osa-aikatyötä.
IBD:tä sairastavat eivät ole ainoa joustavasta työelämästä hyötyvä kohderyhmä, sillä suomalaisista työikäisistä arviolta 1,9 miljoonaa on pitkäaikaissairaita tai pitkäaikaisesti vammautuneita. Kolmasosa sairaista arvioi, että sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työkykyynsä tai työmahdollisuuksiinsa.
Nykyinen hallitus on aiheellisesti nostanut osatyökykyisten työllistämisen keskiöön hallitusohjelmassaan. Hallituskauden aikana luvataan muun muassa käynnistää kokeiluhankkeet vaikuttavien palveluiden ja toimintamallien käyttöönottamiseksi, kehittää välityömarkkinoita ja asettaa julkisiin hankintoihin ehto sosiaalisesta työllistämisestä.
Rinteen hallitus kertoikin käynnistävänsä ensi vuonna palkkatukiuudistuksen, jolla houkutellaan erityisesti osatyökykyisiä ja työelämän ulkopuolella olevia takaisin töihin.
Tämän ollessa hyvä alku, pelkonamme kuitenkin on, että muut avaukset ovat jäämässä aikeiden tasolle. Uudistusten rahoittaminen edellyttää kokonaistyöllisyyden tuntuvaa kasvua, joka käy yhä hankalammaksi talouskasvun hidastuessa jopa maailmanlaajuisesti.
Meillä on hallituksen kanssa yhteinen tahto. Myös me Crohn ja Colitis ry:ssä pidämme ensi vuonna työllisyysteemaa entistä voimallisemmin esillä, sillä Suomella ei ole varaa jättää työkykyistä työvoimaa käyttämättä. Kaikilla tulee olla mahdollisuus tehdä töitä oman työkykynsä puitteissa, pitkäaikaissairaudesta huolimatta.
Ulla Suvanto, toiminnanjohtaja, Crohn ja Colitis ry
Jarkko Lignell, puheenjohtaja, Crohn ja Colitis ry
Mielipide on julkaistu IBD-viikon aikana Kalevassa (2.12.), Turun Sanomissa (3.12.) sekä Aamulehdessä (3.12.)